Opetusministeri Haatainen: Korkeakoulujen kansainvälinen kilpailukyky turvattava

- Globalisaatio ja sen mukana kansainvälisen kilpailun kiristyminen, maamme väestökehitys ja alueellisen eriarvoistumisen kärjistyminen ovat muutostekijöitä, joihin suomalaisen yhteiskunnan on reagoitava. Myös korkeakoulujen toimintaa on kehitettävä näiden tekijöiden pohjalta. Koulutuksen kansainvälistymisellä vastataan globalisaation haasteisiin, sanoi opetusministeri Tuula Haatainen korkeakoulupolitiikan ajankohtaisseminaarissa keskiviikkona.

- Osaamisen säilyttäminen ja vahvistaminen Suomessa on yksi keskeisistä tulevaisuuden haasteista ja perusteltu syy korkeakoulujen kansainvälistymiselle. Yliopistojen on panostettava erityisesti houkuttelevien tutkimusympäristöjen luomiseen. Ammattikorkeakoulujen vahvuus on työelämäosaamisessa niin koulutuksen kuin t&k-toiminnan saralla. Näitä toisiaan tukevia osaamisen alueita korkeakoulujen tulisi entistä enemmänhyödyntää keskinäisellä yhteistyöllä ja työnjaolla.

Ministeri Haataisen mukaan korkeakoulujen on kyettävä tuottamaan riittävästi oikein koulutettua työvoimaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

- Tavoitteena on, ettei yhdenkään yrityksen tarvitse siirtyä pois Suomesta tai jäädä tulematta Suomeen siksi, että täältä ei ole saatavilla riittävästi osaavaa työvoimaa. Korkeakoulut ovat suomalaisten työmarkkinoiden monikulttuuristamisessa avainasemassa.

- Menestyminen kilpailutilanteessa edellyttää suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan laajentamista. Opetusta on tarjottava kotimaisten kielten lisäksi englannin kielellä. Ulkomaisten opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden rekrytointiin ja huolenpitoon on panostettava. Korkeakouluilla on vahva osuus kansallisessa ja alueellisessa innovaatiotoiminnassa ja toiminnan avautumista kansainväliselle yhteistyölle pidetään keskeisenä kilpailukykymme kohentamisen keinona, totesi ministeri Haatainen.

- Kansainvälistymistavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä sekä korkeakouluilta että opetusministeriöltä ja muilta korkeakoulutuksen rahoittajilta. Korkeakoulujen resurssit on turvattava, jotta korkealaatuinen, pitkäjänteinen toiminta on mahdollista. Suomalaiset korkeakoulut ovat hyvissä kilpailuasemissa Euroopan korkeakoulutus- ja tutkimusaluetta rakennettaessa. Eurooppalaisissa vertailuarvoissa pärjäämme hyvin, koulutukseen ja tutkimukseen sijoitetaan ja käytetyillä resursseilla saadaan aikaan hyviä tuloksia.

- Suomalainen korkeakoululaitos on omaleimainen, kahdesta tasavertaisesta sektorista muodostuva kokonaisuus. Kansainvälisessä yhteistyössä tulee korkeakouluja kehittää niiden omien vahvuuksien pohjalta. Ei ole sellaisia kansainvälisiä paineita, että meidän tulisi harkita korkeakoululaitoksemme perusrakenteesta luopumista.