OECD:n koulutusvertailu Education at a Glance ilmestyi

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi tiistaina jäsenmaiden koulutusjärjestelmien tilaa kuvaavan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glance. Indikaattorit kuvaavat OECD:n 34 jäsenmaan ja eräiden partnerimaiden koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, kustannuksia, opiskelijaliikkuvuutta ja opetuksen järjestelyjä. Tilastotiedot ovat pääosin vuodelta 2013.

Varhaiskasvatus tärkeä osa koulutusta

Suomalaiset alle 6-vuotiaat lapset osallistuvat kansainvälisesti ottaen muiden kehittyneiden maiden lapsia vähemmän varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Osin tämä johtuu tilastoinnin eroista. Kansainvälinen koulutusluokitus uudistettiin vuonna 2011, jolloin perhepäivähoito alettiin lukea varhaiskasvatukseen.

Edelleenkin alle esiopetusikäisistä suomalaislapsista harvemmat osallistuvat varhaiskasvatukseen kuin OECD-maiden enemmistöstä. Monissa maissa jo kolme- ja neljävuotiaat kuuluvat koulutusjärjestelmän piiriin. Suomessa vuonna 2013 kolmevuotiaista 68 prosenttia ja neljävuotiaista 75 prosenttia osallistui varhaiskasvatukseen, kun vastaavat OECD-maiden keskiarvot olivat 74 ja 88 prosenttia.

Suomen varhaiskasvatuksen lapsikohtaiset kustannukset olivat vuonna 2012 Ruotsin jälkeen korkeimmat vertailtavissa olevien 23 maan joukossa, noin 11 000 euroa, kun vertailumaiden keskiarvo oli runsaat 3 000 euroa alempi. 3-vuotiaiden ja tätä vanhempien lasten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kustannukset olivat myös keskimääräistä tasoa korkeammat.

Korkeampia kustannuksia selittävät osin ryhmäkoot. Suomessa vuonna 2013 oli 3-vuotiaiden ja tätä vanhempien lasten varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 10 oppilasta yhtä opettajaa kohti. OECD-maissa keskimäärin oli 14 oppilasta opettajaa kohti.

Perusopetuksen luokat keskimäärin pieniä

Suomessa perusopetuksen luokkakoot ovat pienempiä kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomessa luokissa oli keskimäärin 19 oppilasta alaluokilla ja 20 oppilasta yläluokilla.

Keskimääräinen luokkakoko OECD-maissa vuonna 2013 oli perusopetuksen alaluokilla 21 ja yläluokilla 24 oppilasta. EU-maiden keskimääräinen alaluokkien koko oli 20 oppilasta ja yläluokkien 21 oppilasta.

Suomi panostaa koulutukseen taantumasta huolimatta. Koulutuskustannukset ovat OECD-maiden keskitasoa. Koulutuksen kustannukset ovat perusopetuksen alaluokilla (kansainvälisessä luokituksessa primary education) OECD-maiden keskitasoa, mutta nousevat yli keskitason yläluokilla (lower secondary education).

Koulutuskustannukset opiskelijaa kohti OECD-maissa keskimäärin olivat vuonna 2012 noin 9 400 ?. Suomessa koko koulutuksen opiskelijakohtaiset kustannukset olivat vajaat 10 200 ?. Perusopetuksen alaluokilla kustannukset oppilasta kohti olivat vajaat 7 700 ? ja korkea-asteen koulutuksessa vajaat 9 900 ?.

Suomessa oppilaiden oppimistulokset ovat hyviä, vaikka perusopetuksen tuntimäärä Suomessa on selvästi alle OECD-maiden keskiarvon. Perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 pakollisten tuntien määrä on Suomessa OECD-maiden pienin, mutta vuosiluokilla 7-9 vuotuisia opetustunteja on vähemmän vain 10 OECD-maassa.

Opettajatilanne Suomessa kansainvälisesti ottaen hyvä

Opettajien ikärakenne Suomessa noudattelee pitkälti OECD-maiden yleistä ikärakennetta. Vertailussa on tarkastelussa vain perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen ikärakenteet. Suomalainen perusopetuksen opettajakunta oli vuonna 2013 ikärakenteeltaan lähellä OECD-maiden keskiarvoa.

Toisen asteen opettajissa Suomessa oli hiukan enemmän 50 ja 60 vuotta täyttäneitä kuin OECD-maissa keskimäärin. Toisella asteella 12 prosenttia opettajista oli 60 vuotta täyttäneitä. Neljäsosa opettajista oli alle 40-vuotiaita.

Kaksi kolmasosaa opettajista on naisia OECD-maissa. EU-maissa ja myös Suomessa osuus on hiukan korkeampi. Vain korkea-asteen opettajista enemmistö on miehiä. Ainoana OECD-maana Suomessa niukka enemmistö korkeakoulujenkin opettajista oli vuonna 2013 naisia. OECD:n kahdessa partnerimaassa, Venäjällä ja Latviassa naisenemmistö korkeakoulujen opettajista oli vielä selvempi kuin Suomessa.

Ammatillisessa koulutuksessa sukupuolijakauma on tasaisimmillaan. Suomessa ammatillisen koulutuksen opettajista 54 prosenttia oli naisia.

Suomalaisten opettajien palkkataso on kansainvälisesti ottaen kohtalainen. Yleissivistävän koulutuksen opettajien lähtöpalkat olivat vuonna 2013 Suomessa OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Vielä 15 vuoden kokemuksen jälkeen saatavat palkat Suomessa olivat OECD-maiden keskiarvoa paremmat. Monissa maissa pitkän kokemuksen myötä palkka nousee olennaisesti. Niinpä opettajauran korkeimmissa palkoissa suomalaiset opettajat jäävät OECD:n keskiarvon alapuolelle.

Väestön koulutustaso edelleen korkea, mutta ei nouse

Koko työikäisen väestön korkea-asteen koulutuksen taso oli vuonna 2014 Suomessa vielä selkeästi OECD-maiden keskitason yläpuolella, mutta nuorempien ikäluokkien koulutustason nousun pysähtyminen tarkoittaa, että yhä useampi maa ohittaa Suomen korkea-asteen koulutettujen tasossa.

Suomessa viime vuosiin asti nuorten ikäluokat ovat olleet koko työikäistä väestöä paremmin koulutettuja, mutta vuoden 2014 tietojen mukaan nuoremman ikäluokan korkea-asteen koulutuksen osuus jäi alemmaksi kuin koko työikäisen väestön. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus työikäisistä on Suomessa 42 prosenttia.

Noin neljäsosa OECD-maiden kansalaisista osallistui vuonna 2013 koulutukseen. Suomen koko väestön osallistumisaste oli OECD-maiden joukossa kymmenes yhdessä Ruotsin ja Belgian kanssa. Suomessa on tyypillistä, että koulutukseen osallistutaan pitemmälle nuoruusvuosien jälkeen. Koulutusjärjestelmä tarjoaa hyvin mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Koulutukseen voi helposti palata, opintoja voi täydentää ja jopa uuden tutkinnon voi suorittaa myös aikuisiällä.

Tohtoriopinnot korkeakoululiikkuvuuden kärjessä

Kansainvälinen liikkuvuus on vilkkainta tohtoriopinnoissa. Tohtoriopinnoissa oli OECD-maissa neljäsosa opiskelijoista kansainvälisiä opiskelijoita, Luxemburgissa tohtoriopiskelijoista jopa 84 prosenttia. Kansainvälisiksi opiskelijoiksi lasketaan ne opiskelijat, jotka eivät ole pysyviä asukkaita opiskelumaassaan tai ovat saaneet aiemman koulutuksensa toisessa maassa. Suomessa tohtoriopiskelijoista 17 prosenttia oli kansainvälisiä opiskelijoita.Maisteriopinnoissa OECD-maissa 14 prosenttia opiskelijoista oli kansainvälisiä. Suomessa osuus oli 11 prosenttia.

Suuret maat ja erityisesti anglosaksiset maat ovat opiskelijaliikkuvuuden suurimpia vastaanottajamaita. Seitsemän maata, Australia, Iso-Britannia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat, vastaanottavat puolet kansainvälisistä opiskelijoista maailmanlaajuisesti.


Lisätietoja:
- varhaiskasvatus, perusopetus ja toinen aste: yksikön päällikkö Kristiina Volmari (OPH), puh. 029 533 1276
- korkeakoulut: opetusneuvos Tomi Halonen (OKM), puh. 02953 30095

Education at a Glance 2015 -julkaisu on luettavissa OECD:n sivuilla.