Museovirastolla edellytyksiä rakentaa aktiivista kansallista identiteettiä
Selvitysmies, valtiotieteen maisteri Jouni Mykkänen luovutti Museoviraston nykytilaa käsittelevän selvityksen kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille maanantaina. Selvitysmiehen mukaan Museovirastolla on mahdollisuus olla johtava, oman alansa vahva yhteiskunnallinen ja kulttuuripoliittinen osaaja ja vaikuttaja. Tämä edellyttää aktiivista ja näkyvää osallistumista kulttuuri- ja yhteiskuntaelämään. Mikäli Museoviraston organisaatio ja johtaminen saadaan toimimaan tehokkaammin, pystyy virasto selviytymään valtion tuottavuusohjelman vaatimuksista. Myös tilakysymyksen myönteinen ratkaisu mahdollistaisi virastolle myönteisen ja toimivan tulevaisuuden. Selvitysmies pitää viraston vahvuutena korkeasti koulutettua, kokenutta ja ammattinsa osaavaa henkilökuntaa.
Selvitysmies esittää, että Museoviraston ylimmäksi hallintoelimeksi perustetaan johtokunta, jonka opetusministeriö nimittäisi museoalan asiantuntijoista. Samalla kulttuuriperintöalan neuvottelukunta voitaisiin lakkauttaa. Museoviraston pääjohtajan toimenkuvassa tulisi korostaa yleisjohtajuuden merkitystä ja aktiivista osallistumista alaan liittyvään kulttuuripoliittisen toimintaan.
Museoviraston organisaatiota tulisi uudistaa. Arkeologian osasto ja rakennushistorian osasto toimivat toisistaan riippumattomina, vaikka esimerkiksi lausuntoja tarvitaan molemmilta osastoilta. Ne tulisi selvitysmiehen mukaan yhdistää kulttuuriympäristöt-osastoksi. Suomen Kansallismuseon asema mahdollisimman itsenäisenä toimintona tulee turvata. Nykyisten toimintojen lisäksi Kansallismuseoon tulisi liittää Linnat-yksikkö, joka nykyisellään kuuluu Museoviraston hallinto-osastoon.
Merkittävän ongelman Museoviraston toiminnalle muodostaa Helsingin tilakysymys. Selvitysmiehen mukaan viraston toiminnot Helsingissä tulee keskittää yhteen toimitilaan Kansallismuseota ja muita museoita lukuun ottamatta. Lisäksi Museoviraston kaikki arkistot, kirjastot ja kokoelmarekisterit tulisi yhdistää.
Museoviraston aluetoimipisteiden perustamista tulee jatkaa saattamalla ne vakiintuneen budjetoinnin piiriin. Aluetoimipisteillä tulisi lausuntoasioissa olla päätösvaltaa. Viraston palvelutoiminnoille tulisi perustaa yhteinen keskus ja samalla selvittää, mitkä palvelutoiminnot voitaisiin mahdollisesti ulkoistaa.
Selvitysmiehen mukaan viraston taloudellinen tilanne on muodostunut vaikeaksi. Valtion tuottavuusohjelmaa toteutetaan pääsääntöisesti siten, että eläkkeelle siirtyvien henkilöiden virat jätetään täyttämättä. Myös viraston henkilöstörakenne on ongelmallinen. Määräaikaisuutta käytetään kausiluonteisten tehtävien lisäksi laajasti myös muussa henkilöstön rekrytoinnissa. Viraston substanssitehtäviä hoitavien virkamiesten osuus on noin 50 % koko henkilöstöstä, minkä ei katsota vastaavan asiantuntijaorganisaation vaatimaa luonnetta. Valtion tuottavuusohjelman toteuttamiseksi vuoteen 2011 mennessä tulisi luoda kokonaisstrategia, joka avulla voidaan toteuttaa tarvittava 34 henkilötyövuoden vähennys.
Viraston taloudellisten voimavarojen niukkuus on estänyt digitalisointia ja muita teknisten toimenpiteiden toteutusta. Myös sähköinen asianhallintajärjestelmä puuttuu. Selvitysmiehen mukaan Museoviraston ja museoalan toimintojen digitalisoinnin nopeasta ja kattavasta toteutuksesta tulee huolehtia.
Selvitysmies korostaa, että kaikki ehdotukset ja niiden perustana olevat johtopäätökset ovat selvitysmiehen tekemiä. Toisaalta ne perustuvat asiantuntijoiden esittämiin tietoihin, arvioihin ja näkemyksiin. Selvitysmies tapasi valmistelun aikana yhteensä 60 asiantuntijaa sekä perehtyi laajasti alaa koskeviin mietintöihin ja muuhun kirjalliseen aineistoon.