Ministeri Terho jakoi kirjallisuuden, esittävien taiteiden ja monialaisen taiteen valtionpalkinnot
Valtion taidetoimikunnat ovat myöntäneet kirjallisuuden, monialaisen taiteen, musiikin sekä näyttämö-, sirkus- ja tanssitaiteen valtionpalkinnot. Valtionpalkinnot ovat suuruudeltaan 14 000 euroa, ja ne myönnetään Veikkauksen tuotoista.
Kustannustoimittaja Harri Haanpää ja suomentaja Sari Karhulahti saivat kirjallisuuden valtionpalkinnot, ja saksofonisti, säveltäjä Eero Koivistoinen sai musiikin valtionpalkinnon.
Monialaisen taiteen valtionpalkinto myönnettiin Suomen biotaiteen seuralle, ja näyttämö- ja esitystaiteen valtionpalkinnon sai monitaiteinen taidekollektiivi Wauhaus ry. Sirkustaiteen valtionpalkinnon sai Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry, joka järjestää jokavuotista Hiljaisuus-festivaalia Kittilässä. Tanssitaiteen valtionpalkinto myönnettiin Pirkanmaan tanssin keskuksen koordinoimalle esitys- ja harjoitustila Liikelaiturille.
Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijoina toimivat valtion taidetoimikunnat päättävät vuosittain alansa valtionpalkinnoista. Palkinnon voi saada taiteilija tai taiteilijaryhmä tunnustuksena kolmen edellisen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai suorituksesta. Palkinnon voi saada myös taiteilija, joka on toiminut pitkään ja ansiokkaasti oman taiteenalansa hyväksi. Myös taiteenalan yhdistys tai muu yhteisö voidaan palkita.
Ministeri Sampo Terho jakoi valtionpalkinnot 24. marraskuuta Helsingissä.
Palkintoperustelut:
Kirjallisuuden valtionpalkinnot
Harri Haanpää (s. 1951) saa kirjallisuuden valtionpalkinnon pitkäaikaisista ansioistaan kustannustoimittajana.
Haanpää on kustannustoimittanut kaunokirjallisuutta yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Hän on editoinut muun muassa Riikka Ala-Harjan, Kari Hotakaisen, Rosa Liksomin, Sofi Oksasen, Timo Pusan, Asko Sahlbergin, Arto Salmisen, Juha Seppälän ja Jari Tervon tekstejä. Joukko on mittava, kirjallisesti vaikuttava ja omiaan todistamaan Haanpään työn laadusta. Haanpää on uransa vaiheissa edistänyt kirjallisuuden asiaa myös kustannuspäällikkönä (WSOY, Like).
Kuva kustannustoimittajan työstä jää yleisölle usein hahmottomaksi, mikä johtuu kirjailijan ja kustannustoimittajan suhteen luottamuksellisuudesta. Jäljet voivat silti puhua puolestaan. Ammattikunnan tunnustettuja edustajia ovat olleet erityisesti Tuomas Anhava, Eila Kostamo ja Silja Hiidenheimo. Harri Haanpää kuuluu kiistatta samaan jatkumoon.
Sari Karhulahti (s. 1963) on suomentanut laaja-alaisesti englanninkielistä kirjallisuutta. Jo uransa alkuvaiheessa hän tarttui rohkeasti klassikkoon ja teki railakkaan, alkutekstiä kunnioittavan suomennoksen J. M. Barrien Peter Panista (2002).
Käännettyä viihdekirjallisuutta luetaan paljon, ja suomennokset vaikuttavat laajojen lukijajoukkojen kielentajuun. Työssään Karhulahti on pannut likoon kaiken nokkeluutensa ja huumorintajunsa tuottaakseen vetävää, riemastuttavaa tekstiä esimerkiksi Bridget Jonesin päiväkirjoissa (1998, 2000).
Viime vuosina Karhulahti on osoittanut muuntautumiskykynsä afrikkalaisen nykykirjallisuuden kääntäjänä. Hänen kirjailijoitaan ovat muun muassa nigerialainen Chimamanda Ngozi Adichie (Puolikas keltaista aurinkoa, 2009; Huominen on liian kaukana, 2011) ja ghanalais-yhdysvaltalainen Yaa Gyasi (Matkalla kotiin, 2017). Karhulahti siirtyy suvereenisti kielen rekisteristä toiseen ja vie suomalaisen lukijan syvälle kaukaisiin kulttuureihin varmoin ottein, niin kuin olisi ikänsä astellut Afrikan maaperällä.
Kirjallisuuden valtionpalkinnoista päättää Taiteen edistämiskeskuksen kirjallisuustoimikunta.
Monialaisen taiteen valtionpalkinto
Suomen biotaiteen seuran toiminta yhdistää monialaisesti tieteen ja taiteen tekijöitä ja käsittelee asioita, jotka ovat elintärkeitä maapallolle tällä hetkellä. Taiteen ja tieteen menetelmät yhdistämällä löydetään uusia näkökulmia ja lisätään taiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Suomen biotaiteen seura on noussut Suomesta kansainvälisen tason tekijäksi, joka toimii laajassa yhteistyöverkostossaan arvojensa, kuten elämän kunnioittamisen ja suojelun sekä kestävän kehityksen mukaisesti.
Seura harjoittaa uraauurtavaa kansainvälistä residenssitoimintaa Kilpisjärvellä Helsingin yliopiston ylläpitämällä tutkimusasemalla. Ars Bioarctica -residenssiohjelman tavoitteena on laaja-alainen yhteistyö taiteen ja tutkimuksen välillä. Yli sata suomalaista ja kansainvälistä taiteilijaa on työskennellyt Kilpisjärven residenssissä kesästä 2009 lähtien. Ohjelman painopiste on arktisessa ympäristössä ja kulttuurissa.
Monialaisen taiteen valtionpalkinnosta päättää Taiteen edistämiskeskuksen taiteen moninaisuuden ja liikkuvuuden toimikunta.
Musiikin valtionpalkinto
Saksofonisti, säveltäjä Eero Koivistoinen (s. 1946) on luonut kansainvälisesti merkittävän ja tunnustetun uran jazzmuusikkona. Ajan hermolla jatkuvasti uutta etsivä ja tuottava Koivistoinen on elävä legenda.
Koivistoisen puolen vuosisadan mittainen vaikutus Suomen jazzkenttään on ollut mittava ja ainutlaatuinen. Hän on tehnyt suuren määrän levytyksiä, sävellyksiä ja sovituksia lukuisille eri kokoonpanoille. Koivistoisen ura käynnistyi 1960-luvulla, ja Suomen Jazzliitto palkitsi nuoren muusikon ensimmäisellä Yrjö-palkinnolla vuonna 1967. Kansainvälinen ura käynnistyi pari vuotta myöhemmin, kun Koivistoisen yhtye voitti jazzyhtyekilpailun Sveitsin Montreux’ssa. Tämän jälkeen Koivistoinen opiskeli ja työskenteli pitkään Yhdysvalloissa.
Suomessa UMO Jazz Orchestra on ollut Koivistoisen merkittävä yhteistyökumppani vuodesta 1975 alkaen, ja vuosina 1996˗1998 Koivistoinen toimi UMO:n taiteellisena johtajana. Eero Koivistoinen elää parhaillaan hyvin tuotteliasta taiteellista kukoistuskautta ja esiintyy aktiivisesti eri kokoonpanoissa Suomessa ja ympäri maailmaa.
Musiikin valtionpalkinnosta päättää Taiteen edistämiskeskuksen musiikkitoimikunta.
Näyttämö- ja esitystaiteen valtionpalkinto
Wauhaus ry on monitaiteinen taidekollektiivi, joka tekee nykyteatteria, esitystaidetta, tanssiteoksia, sosiaalista koreografiaa, konsepteja ja työpajoja. Wauhausin keskeisiä jäseniä ovat ohjaaja Anni Klein, lavastaja ja valosuunnittelija Samuli Laine, äänisuunnittelija Jussi Matikainen, koreografi Jarkko Partanen, äänisuunnittelija Heidi Soidinsalo ja tuottaja Jonas Welander.
Nuori ryhmä on tehnyt useita omaäänisiä, rohkeita, uudistavia ja onnistuneita teoksia. Ryhmälle on ominaista kunkin teosteeman ennakkoluuloton käsittely, mikä tuottaa yllättäviä, ajankohtaisia ja esteettisesti viimeisteltyjä teoksia ja tapahtumia, joissa yhdistyvät hienosti teknologia, yhteisöllisyys, immersiivisyys ja tietoisuus esittävien taiteiden traditioista.
Kansainvälisesti orientoitunut kollektiivi on esimerkki siitä, milloin taiteenalakohtainen kategorisointi ei ole relevanttia ja miten epähierarkkinen ensembletekeminen on päivittynyt 2000-luvulle. Teokset ovat kokonaisvaltaisia tapahtumia ja käsittelevät ajankohtaisia aiheita yleisöjä kiinnostavalla tavalla.
Sirkustaiteen valtionpalkinto
Taideyhdistys Hiljaisuus ry:n järjestämä Hiljaisuus-festivaali tuo esiin kiinnostavia suomalaisia ja kansainvälisiä esityksiä ja taiteilijoita. Kittilän Kaukosen kylässä vuosittain järjestettävä Hiljaisuus toimii sirkuksen, säveltaiteen ja monitaiteen kohtauspaikkana ja synnyttää sitä kautta uudenlaista yhteisöllisyyttä kentälle. Festivaali tekee myös pitkäjänteistä, rohkeaa ja omintakeista työtä näiden taiteenalojen edistämiseksi.
Erityisesti festivaalin keskiössä ovat kylän tupiin ja kauniille kylänraitille levittäytyvät sirkusensi-illat, samoin kuin kotimaiset ja kansainväliset residenssit ja vierailut. Hiljaisuus-festivaali tekee myös laajasti ja ansiokkaasti yhteistyötä pohjoisen alueen muiden toimijoiden kanssa.
Festivaalin järjestäjien vahva taiteellinen näkemys, ohjelmistovalinnat ja taiteilijoiden sitoutuneisuus korostavat tapahtuman erityislaatua. Hiljaisuus-festivaali on erinomainen esimerkki toiminnasta, joka kiinnostaa alueellisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti.
Tanssitaiteen valtionpalkinto
Pirkanmaan tanssin keskuksen koordinoima Liikelaituri on kiinnostava, ei-perinteisten poikkialaisten kokeilujen ja esitysten näyttämö. Vuodesta 2013 toimineesta esitys- ja harjoitustila Liikelaiturista on kasvanut muutamassa vuodessa pirkanmaalaisen tanssin vapaan kentän sydän. Liikelaituri on uudistanut tanssi- ja esitystaiteen toimintaedellytyksiä alueellisesti ja valtakunnallisesti, parantanut työskentelyolosuhteita ja edistänyt taiteilijoiden työllistymistä.
Liikelaiturin myötä tanssin tarjonta Pirkanmaalla on laajentunut ja saanut uuden, erilaisen näyttämön. Vuosittain Liikelaiturilla järjestetään lähes viisikymmentä esitystä tai tapahtumaa, jotka tavoittavat uusia toimijoita ja yleisöjä poikkeuksellisen hyvin. Toimintakonsepti mahdollistaa taiteilijoiden esillepääsyn tarjoamalla perinteisiä väyliä kevyemmän tavan järjestää esitystapahtumia. Liikelaituri on samalla lisännyt merkittävästi kentän yhteisöllisyyttä.
Näyttämö- ja esitystaiteen, sirkustaiteen ja tanssitaiteen valtionpalkinnoista päättää Taiteen edistämiskeskuksen esittävien taiteiden toimikunta.
Lisätietoja:
- kirjallisuus: erityisasiantuntija Ansa Aarnio, Taike, p. 0295 330 701
- monialainen taide: erityisasiantuntija Kirsi Väkiparta, Taike, p. 0295 330 724
- musiikki: erityisasiantuntija Hanna Susitaival, Taike, p. 0295 330 910
- näyttämö- ja esitystaide: erityisasiantuntija Mari Karikoski, Taike, p. 0295 330 706
- sirkus- ja tanssitaide: erityisasiantuntija Nea Leo, Taike, p. 0295 330 718
- lehdistöjärjestelyt: viestintäpäällikkö Eija Ristimäki, Taike, p. 0295 330 722