Ministeri Karpela: Luovien alojen osuus kansantuotteesta ylittänyt odotukset
- Luova tuotanto on prosentteina kansantuotteesta mitattuna ylittänyt kasvuodotukset. Luovan tuotannon kasvu on talouden keskimääräistä kasvua nopeampaa. Suomessa luovan tuotannon vuotuinen kasvu on vuosina 1988-1997 ollut noin 8 % koko talouden vuotuisen kasvun ollessa noin 4 %, sanoi kulttuuriministeri Tanja Karpela Kulttuurivientiverkostot -seminaarissa keskiviikkona Helsingissä.
- Kulttuurivienti on kannattavaa teollisuutta. Kansainvälisesti kiinnostava kulttuurituotanto tekee Suomea tunnetuksi. Sen lisäksi kulttuurituotannon asema kansantalouden voimatekijänä on vahvistunut. Kulttuuriteollisuuden osuus maailmantaloudessa kasvaa jatkuvasti. Digitaalinen mediataide ja -kulttuuri luovat uusia mahdollisuuksia kehittää kulttuurituotteita ja niiden jakelutapoja.
- Vuonna 2000 Suomessa toimi kulttuurisektorilla 6 % kaikista liikeyrityksistä. Samana vuonna kulttuuriyritysten osuus liikeyritysten kokonaisliikevaihdosta oli 11,4 miljardia euroa eli 4,3 %. Vuonna 2000 kulttuurihyödykkeiden viennin arvo oli 3 miljardia markkaa ja tuonnin arvo 4,4 miljardia markkaa. Suomen kulttuurivienti kohdistuu paitsi Pohjoismaihin ja Eurooppaan myös koko muuhun maailmaan. Euroopan unionin uudet jäsenmaat merkitsevät kasvupotentiaalia. Suuren haasteen kulttuuriviennillemuodostavat Venäjän kasvava talous sekä Aasian laajat markkinat.
- Kulttuuristen merkitysten vaihdantana kulttuurivienti koskettaa rajapinnoillaan myös yritysten kansainvälistä toimintaa ja koko yhteiskunnan kansainvälistymiskehitystä. Se sivuaa kehitysyhteistyötä, lähialueyhteistyötä, maahanmuuttajia, monikulttuurisuutta ja alkuperäiskansoja.
- Viime vuosikymmeninä suomalainen taide ja taiteilijat ovat saavuttaneet merkittävää kansainvälistä tunnettuutta. Pääansio tästä kuuluu taiteilijoille itselleen, mutta myös valtiovalta on panostanut sekä kulttuurivaihtoon että kulttuurivientiin rahoittamalla mm. eri taiteenalojen vientiorganisaatioita ja tukemalla taideorganisaatioiden kansainvälistä yhteistyötä. Suomen viennin osana kulttuurivienti tukee ja edistää suomalaista elinkeinoelämää ja taloutta luomalla monipuolisen ja korkeatasoisen kulttuurisen kuvan maastamme.
- Viime syksynä käynnistyneen opetus-, ulkoasiain- ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhteisen kulttuurivientihankkeen tavoitteena on tehdä esityksiä toimenpiteiksi, joiden avulla voidaan tukea kulttuuriviennin edellytyksiä, verkottuvia rakenteita ja yhteistyömuotoja, sekä kohdennetun tuen, erityispanostuksen ja kannustuksen muotoja.
- Tähän mennessä saadun aineiston pohjalta voidaan jo nähdä toimenpide-ehdotusten suuntaviivoja. Suurimpana pullonkaulana kulttuuriviennin arvoketjussa ovat tällä hetkellä tuotteiden promootio, tiedotus, markkinointi ja vienninedistäminen. Toinen selkeä ongelma on kulttuuriviennin tuen hajanaisuus ja epäsystemaattisuus. Olisi hyvä löytää hallinnollisia ja muita ratkaisuja kulttuuriviennin resursoinnin selkeämpään kohdentamiseen ja yhtenäiseen priorisointiin. Resursseja yhdistämällä ja koordinoimalla voitaisiin saada enemmän aikaan. Kulttuurivienti pitää jatkossakin tunnistaa selvityksessä mukana olevien ministeriöiden yhteisesti hoidettavaksi alueeksi.
>> Kulttuurivientihanke