Ministeri Haatainen: Tutkimuksen voimavaroja koottava yhteen
- Suomalaista tutkimusjärjestelmää kehitetään tulevaisuudessa kokonaisuutena ja laatua parantaen. Tavoitteena on kehittää kansainvälisen tason huippututkimusta aloilla, jotka ovat kansantalouden, yhteiskunnan ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeimpiä, totesi opetusministeri Tuula Haatainen opetusministeriön ja Suomen Akatemian järjestämässä Tiedefoorumissa tiistaina.
- Suomalaisen tutkimusjärjestelmän vahvuudet kansainvälisissä vertailuissa ovat tutkimusmyönteinen ilmapiiri, osaava tutkijakunta ja nuorten kiinnostus tutkimustyöhön. Olemme myös Ruotsin ohella ainoana EU-jäsenmaana ylittäneet Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteen tutkimus- ja tuotekehityspanostusten kolmen prosentin bkt-osuudesta.
- Menestys kansainvälisissä vertailuissa ei kuitenkaan takaa hyvää kehitystä tulevaisuudessa. Ministeri Haataisen mukaan suomalaisen tutkimusjärjestelmän heikkouksiin kuuluu tutkimustoiminnan sirpaloituneisuus.
- Resurssit on sidottu epätarkoituksenmukaisen moniin ja pieniin yksiköihin. Uhkana on, että toiminnan fokus jää puuttumaan ja mahdollisuudet hyödyntämättä liian pienien, hajallaan olevien resurssien takia.
Haatainen totesi puheessaan, että Suomella on rakentava rooli EU:n seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman ja sen toimeenpanoon liittyvien ohjelmien käsittelyssä.
- Suomi toimii EU:n puheenjohtajana vuoden 2006 jälkipuoliskolla. Puiteohjelman käsittely on jo alkanut, mutta se tulee olemaan hyvin pitkä ja monivaiheinen ja puheenjohtajamaalla voi olla merkittävä rooli viime vaiheen neuvotteluissa. Puiteohjelmaa koskevat päätökset pitää tehdä vuonna 2006, jotta ohjelman toimeenpano voi alkaa 2007.
Haatainen mustutti, että suomalaisilla on myönteisiä kokemuksia puiteohjelmiin osallistumisesta. - Niiden kautta on luotu uusia tärkeitä kontakteja ja toteutettu merkittäviä tutkimushankkeita. Puiteohjelmat ovat myös selvästi edistäneet suomalaisten yhteistyötä eurooppalaisten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden kanssa.
- Uudessa ohjelmassa on vältettävä päällekkäisyyksiä kansallisen rahoituksen kanssa, Haatainen jatkoi. Tällöin puiteohjelmarahoitus voidaan kohdistaa hankkeille, jotka ovat liian laajoja, kompleksisia tai riskialttiita yhden maan rahoitettavaksi. Puiteohjelman on edistettävä rajat ylittävää yhteistyötä. Sen tehtävänä ei ole kansallisten rahoitusjärjestelmien puutteiden paikkaaminen.