Ministeri Haatainen: Toisen kotimaisen kielen kirjoittaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa
Opetusministeri Tuula Haataisen mukaan ylioppilastutkinnon rakennekokeilu tulee vakinaistaa syksystä 2004 alkaen ja tehdä toisen kotimaisen kielen kirjoittaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa kaikissa Suomen kouluissa. - Toisen kotimaisen kielen vapaaehtoiseen ylioppilaskokeen suorittamiseen liittyneen rakennekokeilun tuloksista on tehtävissä selvät johtopäätökset. Rakennekokeilun tulokset antavat hyvän pohjan tehdä toisen kotimaisen kielen kirjoittaminen vapaaehtoiseksi - Opiskelijoiden koevalinnoissa ei ole kahdeksan vuotta käynnissä olleen kokeilun aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kokeilu on lisännyt matematiikan kokeen suorittamista ja vähentänyt tutkinnon kielipainotteisuutta. - Toisen kotimaisen kielen (ruotsi/suomi) asema turvataan edelleen opetuksessa. Oppiaine (ruotsi/suomi) tulee jatkossakin olemaan kaikille yhteinen oppiaine niin perusopetuksessa kuin lukiokoulutuksessa. - Ratkaisujen tarvetta korostaa myös nykytilanne, jossa on kaksi erilaista ylioppilastutkinnon rakennetta ja pitkään käynnissä olleen kokeilun vuoksi lukiolaiset ovat maan eri osissa eriarvoisessa asemassa, kun osassa maan kouluja oppilailla on mahdollisuus vapaaehtoiseen valintaan ja osassa ei, sanoo ministeri Haatainen.
Tilastot puoltavat rakennekokeilun vakinaistamista
Ylioppilastutkinnon rakennekokeilu on ollut käynnissä vuodesta 1995. Kokeilun piirissä oli alkujaan 29 lukiota. Vuodesta 2003 alkaen kokeilussa on ollut mukana yhteensä 57 lukiota ja aikuislukiota. Määrä vastaa 11,8 prosenttia maan 483 lukiosta. Opiskelijoiden määrä kokeilulukioissa on noin 13 prosenttia lukio-opiskelijoista. Kokeilulukioissa opiskellaan lukion oppimäärä pakollisine oppiaineineen vastaavalla tavalla kuin muissa lukioissa ja myös opintojen laajuus on sama.
Rakennekokeilussa vain äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee neljän kokeen joukosta, jotka ovat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineiden koe. Kokeilulukioissa ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet ovat olleet sisällöltään samat kuin muissa lukioissa.
Rakennekokeilulukioissa opiskelijoiden ylioppilastutkinnon koevalinnoissa ei ole tapahtunut vuosina 1996-2003 merkittäviä muutoksia. Toisen kotimaisen kielen (ruotsi/suomi) valinnat ovat hieman vähentyneet vaihdellen vuosina 1996-2003 85 - 92 % välillä. Vuonna 2003 noin 88 % kokeilulukioiden opiskelijoista on valinnut ylioppilastutkinnossa toisen kotimaisen kielen kokeen. Matematiikan kirjoittaneiden määrä on vuosina 1996-2003 lisääntynyt vanhoissa kokeilulukioissa. Matematiikan kokeen valinnat ovat vaihdelleet 84 - 88 % välillä. Tytöt valitsevat poikia useammin toisen kotimaisen kielen kokeen ja pojat tyttöjä useammin matematiikan kokeen. Reaaliaineissa järjestettävän kokeen valinnat ovat vaihdelleet 94 - 97 % välillä. Vieraan kielen valinnat ovat olleet koko kokeilun ajan noin 99 %.
Vuonna 2003 rakennekokeilulukioiden kokelaista 88,01 prosenttia suoritti toisen kotimaisen kielen kokeen, 99,4 prosenttia vieraan kielen kokeen, 83,00 prosenttia matematiikan kokeen ja 94,7 prosenttia reaaliaineissa järjestettävän kokeen.
Rakennekokeilun ulkopuolella olevissa lukioissa matematiikan valitsi ylioppilastutkinnossa vuonna 2003 yhteensä 78,1 % ja reaalikokeen 92,7 % kokelaista.
Kyselyiden tulokset puoltavat rakennekokeilumallia
Opetusministeriö tiedusteli helmikuussa 2004 rehtoreiden kantaa ylioppilastutkinnon rakenteeseen. Tiedusteluun vastasi 91 prosenttia lukioiden rehtoreista. Vastanneista 91,4 prosenttia kannatti kokeilun mukaista tutkinnon rakennetta ja 8,6 prosenttia nykyistä tutkinnon rakennetta. Vastanneista suomenkielisten lukioiden rehtoreista kokeilun mukaista tutkinnon rakennetta kannatti 96,9 prosenttia ja ruotsinkielisten lukioiden rehtoreista 21,2 prosenttia. Rehtorit katsoivat, että rakennekokeilusta on yksinomaan myönteisiä kokemuksia. Nykyistä tutkinnon rakennetta pidettiin liian kielipainotteisena ja rakennekokeilun mukaisen rakenteen katsottiin parantavan matematiikan ja reaalin asemaa.
Rehtoreilta tiedusteltiin myös kantaa siihen, kuinka monta pakollista koetta ylioppilastutkintoon tulisi sisältyä. Vaihtoehdot olivat viisi tai neljä pakollista koetta. Vastanneista rehtoreista 96 prosenttia kannatti neljää pakollista koetta (nykyinen määrä) ja neljä prosenttia viittä pakollista koetta. Suomenkielisten lukioiden rehtoreista neljää pakollista koetta kannatti 96,8 prosenttia ja ruotsinkielisten lukioiden rehtoreista 84,4 prosenttia.
Vastaava kysely lähettiin myös edunvalvontajärjestöille. Rakennekokeilun mukaisen mallin vakinaistamista kannattaa Ylioppilastutkintolautakunta, Suomen Kuntaliitto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Suomen rehtorit, Suomen Lukiolaisten Liitto ry ja Suomen Vanhempainliitto ry. Rakennekokeilun vakinaistamista vastustaa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ja Svenska Finlands folkting.
Kyselyjen mukaan kokeilun mukainen tutkintorakenneon lisännyt opiskelijan valintamahdollisuuksia ja lisännyt opiskelumotivaatiota.
- - -
Lisätietoja:
- ylijohtaja Arvo Jäppinen (opetusministeriö), puh. (09) 160 77220
- johtaja Eeva-Riitta Pirhonen (opetusmisteriö), puh. (09) 160 77268
- opetusneuvos Heikki Blom (opetusministeriö), puh. (09) 160 77229
> Tilastoja rakennekokeiluissa suoritetuista ylioppilastutkinnoista vuosina 1996-2003