Ministeri Haatainen: Koulutus- ja tutkimusyhteistyötä Venäjän kanssa vahvistetaan

Venäjä on Suomelle korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen maana kiinnostava yhteistyökumppani. Venäjä on voimakkaasti halunnut mukaan yhteisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen synnyttämiseen, ns. Bolognan prosessiin. Venäjä on käynnistänyt Bolognan julistuksen soveltamisen ja kiinnostus yhteistyöhön eurooppalaisten kumppaneiden kanssa on suuri. Jos Venäjän yliopistokoulutusta pystytään kehittämään tehokkaasti eurooppalaisessa viitekehyksessä, paranevat yhteistyömahdollisuudet ratkaisevasti. Suomi on lähtenyt kehittämään Bolognan prosessin tavoittein Cross Border University -hanketta Venäjän kanssa. Hanke on toteutuessaan tärkeä avaus eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kehittämisessä, korosti opetusministeri Tuula Haatainen puhuessaan Joensuussa perjantaina. - Pidän erittäin tärkeänä, että pääsemme syvempään yhteistyöhön Venäjän kanssa. Tässä asiassa meidän on syytä jopa kiirehtää, sillä muut Euroopan maat ovat menossa meistä ohi myös Venäjä-suhteissaan. - Vaikka erityisesti korkeakoulujen odotetaan toiminnallaan vauhdittavan alueellista kehitystä ja kansainvälistymistä, on muistettava, että koko koulutusjärjestelmällä on merkittävä rooli alueellisen kehityksen turvaajana. Joensuun yliopistolla ja sen Itäinnova -yksiköllä on aikuiskoulutuksessa jo pitkään ollut vahvaa Venäjä-osaamista, joka on tuottanut hyviä tuloksia yritystoiminnan alueella, Haatainen kiitteli. Myös Venäjä-yhteistyössä on tarpeen kehittää peruskoulutuksen alueellisia yhteistyöverkkoja. Verkostoituvat koulut voivat myös osallistua kansainvälisiin opetusta kehittäviin hankkeisiin.Ministeri Haatainen nosti esille Venäjä-yhteistyössä venäjän ja suomen kielen aseman. Kielen ja kulttuurin tuntemus on onnistuneen kanssakäymisen edellytyksistä tärkeimpiä. Yhteistyön kielenopetuksessa voisi aloittaa vastavuoroisena sekä Suomen että Venäjän lähialueen peruskoulutasolla, jos halukkaat koulut löytyvät.- Pohjois-Karjalan alueellisena erityispiirteenä on Suomen ja Venäjän välisen rajan läheisyys. On arvioitu, että missään muualla Venäjän rajoilla ei ole niin paljon eri tahojen yhteistyöverkostoja, kuin juuri Suomen ja Venäjän rajalla. Suomalaisilla onkin erityistä osaamista ja taitoa toimia yhteistyössä venäläisten kanssa kontaktien runsauden ja pitkien perinteiden ansiosta. Raja-alueyhteistyön hyödyt näkyvät monilla elämänaloilla ja aina myös taloudellisen toimeliaisuuden kasvuna. Alueen omista erityispiirteistä ja vahvuuksista lähteviä toimia on myös koulutuspolitiikan alalla syytä tukea.- Opetusministeriö pyrkii osaltaan luomaan edellytyksiä koulutuksen ja tutkimuksen kansainväliselle yhteistyölle siten, että alueet voivat kehittää omia vahvuuksiaan myös kansainvälisesti. Opetusministeriön juuri valmistunut Venäjä-toimintaohjelma sisältää 12 toimintalinjaa, joiden pohjalta opetusministeriö valmistelee omat konkreettiset toimensa. Kamppailemme kaikki rahoituksen riittävyyden kanssa, tämän vuoksi meidän on opetus- ja tutkimussektorillakin onnistuttava kehittämistoimissa niin, että ne tukevat pitkäjänteisesti alueiden elinkeinoelämän, hyvinvoinnin ja sosiaalisen tasa-arvon kehittämistä, totesi Haatainen.