Ministeri Arhinmäki: Suomessa tarvitaan uusia työn määritelmiä ja toimeentulon muotoja
opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta
30.9.2011
7.00
Tiedote
-
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen mukaan työelämän rakenteiden muuttuessa Suomessa tarvitaan uusia työn määritelmiä samalla kun on rakennettava uusia työn ja toimeentulon muotoja. Arhinmäki puhui tänään Helsingissä Suomen psykiatriyhdistyksen järjestämässä, työn merkitystä käsittelevässä seminaarissa.
Työelämän pahoinvointi, muutokset ja epävarmuus saavat monet pohtimaan uudenlaisia toimeentulon muotoja ja itsensä työllistämistä.
- Huomattava osa epävarmoissa työsuhteissa olevista suomalaisista on yksinyrittäjiä. Uusien työyhteisöjen tai oikeammin vanhojen rikkoutumisen kannalta mielenkiintoista on se, että Suomeen on syntynyt suuri palkkatyön ja yrittäjyyden välinen harmaa hetteikkö. Suomen kaikista yrityksistä puolet työllistää vain yhden ihmisen. Tällöin kyse ei ole kasvuhakuisesta yritystoiminnassa vaan perustoimeentulon kokoon haalimisesta, Arhinmäki totesi.
Itsensä työllistäjä ja yksinyrittäjä voi olla palvelualan työntekijä, hoitoalan ammattilainen, koodaaja, tutkija, tulkki, tanssija, näyttelijä, parturi, siivooja tai rekkakuski.
- Työyhteisö, jonka muodostaa parturi ja sakset tai läppäri ja nörtti, on yhä enemmän todellisuutta tämän päivän työelämässä.
Arhinmäen mukaan on myös yhä enemmän ihmisiä, jotka haluavat irti perinteisestä palkkatyöstä. Siksi uusien työn muotojen ja työyhteisöjen muodostumisessa voi olla samaan aikaan kyse sekä työelämän kurjistumisesta että mahdollisuuksien avautumisesta.
- Uudet työn ehdot merkitsevät sekä uhkia että mahdollisuuksia. Myös valtiovallan ja ammattiyhdistysliikkeen pitäisi siksi tunnistaa uudet työn muodot, ehdot ja yhteisöt, Arhinmäki korosti.
Suomeen on myös 1990-luvulta alkaen elvytetty vanhaa osuuskuntaperinnettä. Työosuuskunnassa on kyse uudesta tavasta organisoida työtä ja elämää. Monet freelance-ammattilaiset perustavat osuuskunnan tai hankkivat yhteiset työtilat saadakseen ympärilleen työyhteisön.
Yrittäjyyden ja palkkatyön välistä harmaata aluetta kuvaamaan on kehitetty käsite entreployee, jonka tarkoittaa yrittäjätyöläistä tai työläisyrittäjää. Työläisyrittäjäksi päätyy yhä useammin henkilö, jonka työ ulkoistetaan ja ostetaan takaisin alihankintapalveluna.
- Näin on käynyt muun muassa monessa kunnan työssä. Toinen vaihtoehto on se, että perinteistä palkkatyötä ei yksinkertaisesti ole. Työnantajan näkökulmasta on kyse siitä, että näin yrittäjäriskiä siirretään enemmän työntekijöille.
Lisätietoja:
-erityisavustaja Antero Eerola, eduskunta, puh. 09 432 4001
- Huomattava osa epävarmoissa työsuhteissa olevista suomalaisista on yksinyrittäjiä. Uusien työyhteisöjen tai oikeammin vanhojen rikkoutumisen kannalta mielenkiintoista on se, että Suomeen on syntynyt suuri palkkatyön ja yrittäjyyden välinen harmaa hetteikkö. Suomen kaikista yrityksistä puolet työllistää vain yhden ihmisen. Tällöin kyse ei ole kasvuhakuisesta yritystoiminnassa vaan perustoimeentulon kokoon haalimisesta, Arhinmäki totesi.
Itsensä työllistäjä ja yksinyrittäjä voi olla palvelualan työntekijä, hoitoalan ammattilainen, koodaaja, tutkija, tulkki, tanssija, näyttelijä, parturi, siivooja tai rekkakuski.
- Työyhteisö, jonka muodostaa parturi ja sakset tai läppäri ja nörtti, on yhä enemmän todellisuutta tämän päivän työelämässä.
Arhinmäen mukaan on myös yhä enemmän ihmisiä, jotka haluavat irti perinteisestä palkkatyöstä. Siksi uusien työn muotojen ja työyhteisöjen muodostumisessa voi olla samaan aikaan kyse sekä työelämän kurjistumisesta että mahdollisuuksien avautumisesta.
- Uudet työn ehdot merkitsevät sekä uhkia että mahdollisuuksia. Myös valtiovallan ja ammattiyhdistysliikkeen pitäisi siksi tunnistaa uudet työn muodot, ehdot ja yhteisöt, Arhinmäki korosti.
Suomeen on myös 1990-luvulta alkaen elvytetty vanhaa osuuskuntaperinnettä. Työosuuskunnassa on kyse uudesta tavasta organisoida työtä ja elämää. Monet freelance-ammattilaiset perustavat osuuskunnan tai hankkivat yhteiset työtilat saadakseen ympärilleen työyhteisön.
Yrittäjyyden ja palkkatyön välistä harmaata aluetta kuvaamaan on kehitetty käsite entreployee, jonka tarkoittaa yrittäjätyöläistä tai työläisyrittäjää. Työläisyrittäjäksi päätyy yhä useammin henkilö, jonka työ ulkoistetaan ja ostetaan takaisin alihankintapalveluna.
- Näin on käynyt muun muassa monessa kunnan työssä. Toinen vaihtoehto on se, että perinteistä palkkatyötä ei yksinkertaisesti ole. Työnantajan näkökulmasta on kyse siitä, että näin yrittäjäriskiä siirretään enemmän työntekijöille.
Lisätietoja:
-erityisavustaja Antero Eerola, eduskunta, puh. 09 432 4001