Ministeri Wallin jakoi vuoden 2010 Suomi-palkinnot

Suomi-palkinto myönnetään tunnustuksena merkittävästä taiteellisesta urasta. Perusteena voi myös olla huomattava saavutus tai lupaava läpimurto. Palkinto on kulttuuriministerin ja valtiovallan antama tunnustus ja samalla kiitoksenosoitus taiteellisesta luomistyöstä. Suomi-palkintoja on jaettu vuodesta 1993. Palkinnot ovat 30 500 euroa.

Palkintoperustelut

Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman

Näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin kaksikymmentä vuotta kestänyt ura on poikkeuksellisen ansiokas. Hän on noussut nopeasti oman sukupolvensa merkittävimmäksi näyttelijäksi monipuolisuutensa ja syvällisten roolitöidensä ansiosta. Hänen draaman taitonsa ja komediallinen kykynsä ovat vedonneet niin teatterissa kuin elokuvissakin.

Björkman luo koko ajan uudenlaista tapaa näytellä. Hän yllättää aina katsojansa. Hän on työryhmän sielu, joka levittää ympärilleen myönteistä henkeä ja onnistumisen halua. Näyttelijäntyönsä ohella hän on pohtinut kirjoituksissaan eettisiä ja uskonnollisia kysymyksiä.

Björkman on näytellyt kiinnitettynä KOM-teatterissa ja vapaaksi jäätyään muun muassa. Kansallisteatterissa, jossa hänen Idiootin ruhtinas My?kininsä on uudenlainen ja oivaltava näkemys Dostojevskin sankarista. Björkman on esiintynyt 2000-luvulla kahdessakymmenessä elokuvassa ja lisäksi TV-elokuvissa ja -sarjoissa. Björkman sai vuonna 2005 parhaan miespääosan Jussi-patsaan elokuvasta Eläville ja kuolleille.

Kirjailija Leena Krohn

Kirjailija Leena Krohnin ensimmäinen teos Vihreä vallankumous ilmestyi vuonna 1970. Sen jälkeen hän on julkaissut romaaneja, novelleja, lasten- ja nuortenkirjoja ja esseitä, joita on käännetty monille kielille. Hänen koko laajan tuotantonsa kantavana ideana on filosofis-eettinen pohdiskelu ihmisenä olemisen merkityksestä, ihmisen ja luonnon hauraasta suhteesta sekä tietokoneiden merkityksestä tuon suhteen mullistajana ja tekoälyn tuomista haasteista.

Leena Krohn on väsymätön, pelkäämätön ja lahjomaton totuuden etsijä. Hän on tunnettu myös kansalaisaktivistisesta toiminnastaan. Leena Krohn oli ensimmäisiä kirjailijoita, jotka rupesivat hyödyntämään blogikirjoittamista netissä. Hänen kielensä on jäljittelemätöntä kauneudessaan ja kirkkaudessaan.

Leena Krohn edustaa vaativaa kirjallisuuden lajia, joka on harvinaista suomalaisessa kirjallisessa traditiossa. Krohn johdattaa lukijansa ajattelumme rajavyöhykkeille arvoitukselliseen ja moniulotteiseen maailmaan.

Krohn on palkittu muun muassa kirjallisuuden valtionpalkinnolla vuonna 1989, Finlandia-palkinnolla vuonna 1992 esseenovellien kokoelmasta Matemaattisia olioita tai jaettuja unia ja Pro Finlandia -mitalilla 1997. Pian tämän jälkeen Krohn palautti mitalinsa vastalauseena Suomen metsäpolitiikalle Indonesiassa. Krohnin teoksia on käännetty englanniksi, ruotsiksi, viroksi, unkariksi, venäjäksi, japaniksi, latviaksi, ranskaksi, italiaksi, saksaksi ja norjaksi. Romaani Tainaron oli World Fantasy Award -ehdokkaana vuonna 2005.

Graafiset suunnittelijat Kaisa ja Christoffer Leka

Kaisa Lekalle on ominaista pelkistetty tyyli ja painavien aiheiden kepeän leikkisä käsittely. Hänen sarjakuvistaan välittyy vahvasti tekijän persoona ja maailmankatsomus. Omaelämäkerrallisten sarjakuvien keskeisiä teemoja ovat vammaisuus, politiikka ja henkinen etsiminen. Hänen sarjakuvahahmonsa ovat naivistisen yksinkertaisia eläimiä, joista tärkein on Kaisa Lekaa itseään edustava hiiri.

Omien sarjakuvakirjojensa lisäksi Leka on tehnyt sarjakuvia useisiin eri lehtiin ja sarjakuva-antologioihin. Hänen tunnetuin teoksensa on amputaatiota käsittelevä I am not these feet vuodelta 2003. Teos ilmestyi syksyllä 2006 ranskankielisenä käännöksenä Editions Cactusin julkaisemana. On the Outside Looking in -kirja sai vuonna 2007 Vuoden Huiput -kilpailussa Hopeahuippu-palkinnon, ja Audarya-Lila valittiin vuoden 2008 kauneimpien kirjojen kokoelmaan, ja se oli myös Angoulemen sarjakuvafestivaalien vaihtoehtosarjakuvakilpailun finalistien joukossa.

Yhdessä miehensä Christoffer Lekan kanssa sarjakuvataiteilija Kaisa Leka osoittaa kuinka sarjakuva voi olla loppuun saakka suunniteltua ja hienosti viimeisteltyä kirjataidetta. Suomi-palkintoa ei ole vielä koskaan annettu kirjamuotoilusta. Kirjamuotoilu on taidemuoto, jonka olemassaolosta harva tietää. Se on julkisuudessa näkymätöntä huolimatta siitä, että jokaisen kirjan ulkoasu ja typografia on jonkun muotoilijan suunnittelema. Taidemuotona se on jäänyt pahasti katveeseen, eivätkä kirjojen ostajat välttämättä aina osaa edes vaatia kunnolla suunniteltuja kirjoja.

Kirjamuotoilijat on myös se ammattikunta, joita kustantamot ovat vähentäneet palkkalistoiltaan. Kun nyt keskustellaan kirjan kuolemasta, nämä nuoret graafiset suunnittelijat ovat ryhtyneet julkaisemaan kirjataiteen parhaita perinteitä kunnioittaen kauniisti suunniteltuja, huolellisesti ja upeasti toteutettuja taide-esineitä. Oman toiminimen avulla Kaisa ja Christoffer Leka ovat pysyneet riippumattomina kaupallisen kustantamisen paineista. Heidän työnsä on tärkeä puheenvuoro kirjataiteen puolesta aikana, jolloin se on vaarassa kadota kustantamojen toiminnasta.

Kompositören Magnus Lindberg

Magnus Lindberg är en finländsk kompositör med inriktning på seriös musik. Betecknande för hans modernistiska stil är den komplexa rytmiken och de mästerliga harmoniseringarna. Även internationellt är Magnus Lindberg en av våra mest uppskattade kompositörer av modern seriös musik. Därtill är han en av de grundande medlemmarna i föreningen Korvat auki. Lindbergs första kompositioner är seriella, men därefter har han övergått till ett friare, modernistiskt uttryck. Betecknande för de tidiga verken är en viss kraftfullhet och kärvhet, medan han senare gått in för en mer komplex och förfinad stil – klarinettkonserten från 2002 för till exempel tankarna ända till den klarhet och expressivitet som kännetecknar Debussys klangvärld. Enligt sig själv inledde Lindberg sin bana som stenhuggare, för att sedermera övergå till att dreja i lera. Han har skrivit beställningsverk för bland annat Berlins filharmoniker, och inbjöds 2008 att bli huskompositör för New Yorks filharmoniska orkester, vilket innebar att han både skulle skriva musik för orkestern och uppföra sina egna verk. Bland Lindbergs viktigaste kompositioner kan nämnas Kraft, Kinetics-Marea-Joy, Aura, Feria, Arena, Cantigas, Fresco, Sculpture, Seht die Sonne – samtliga för orkester – och hans konserter för orkester respektive piano, cello, klarinett och violin. Bland hans mer snävt tilltagna kammarmusik är klarinettkvintetten kanske mest uppskattad. Lindberg har bland annat erhållit Wihuri-stiftelsens Sibeliuspris 2003 och Teostos pris 2009 för hela sin produktion.

***
Säveltäjä Magnus Lindberg on suomalainen taidemusiikin säveltäjä. hänet tunnetaan modernistina, jonka teoksille on tyypillistä muun muassa monimutkainen rytmiikka ja soittimellinen taituruus. Magnus Lindberg on myös kansainvälisesti yksi arvostetuimmista suomalaisista taidemusiikin säveltäjistä.. Hän kuuluu Korvat auki -yhdistyksen perustajajäseniin. Lindberg aloitti säveltämisen sarjallisuudesta, mutta on sittemmin siirtynyt vapaampien modernististen ilmaisumuotojen pariin. Lindbergin varhaiset teokset olivat luonteeltaan iskeviä ja karheita, mutta myöhemmin hänen tyylinsä on tullut monivivahteisemmaksi ja hienostuneemmaksi, ja esimerkiksi vuonna 2002 valmistuneessa klarinettikonsertossa on jopa Debussyn mieleen tuovia kuulaita ja ilmeikkäitä sointisävyjä. Lindberg on itse sanonut olleensa ennen kivenhakkaaja, mutta siirtynyt sittemmin savenvalamiseen. Lindberg on tehnyt tilausteoksia muun muassa Berliinin filharmonikoille ja 2008 hänet kutsuttiin New Yorkin filharmonikkojen nimikkosäveltäjäksi säveltämään ja johtamaan omia teoksiaan. Lindbergin tärkeimpinä sävellyksinä pidetään muun muassa orkesteriteoksia Kraft, Kinetics-Marea-Joy, Aura, Feria, Arena, Cantigas, Fresco, Sculpture, Seht die Sonne, orkesterikonserttoa, pianokonserttoa, sellokonserttoa, klarinettikonserttoa ja viulukonserttoa. Lindbergin suppeahkon kamarimusiikkituotannon ehkä arvostetuin teos on klarinettikvintetto. Lindberg on saanut työstään muun muassa Wihuri-säätiön Sibelius-palkinnon vuonna 2003 ja Teosto-palkinnon vuonna 2009.

Vaatesuunnittelija Marja Rak

Vaatesuunnittelija Marja Rak ja hänen miehensä Jonas Rak perustivat Noolan Oy:n vuonna 2000. Yrityksen lähtökohtana on pukeutumisen estetiikka. Marja ja Jonas Rakin tavoitteena on ollut kehittää tuotemerkki ja kokonainen brändi, joka rakentuu hyvälle laadulle. Suunnittelijat näkevät laatukäsitteen laajana ja kokonaisvaltaisena. Kestävä kehitys ja ekologisuus ovat itsestään selvä osa yrityksen toimintaa.

Visuaalisuus, esteettinen ajattomuus malleissa, väreissä, materiaaleissa sekä graafisessa toteutuksessa muodostavat julkisuuteen näkyvän osan yrityksen brändia. Marja Rak kuvailee mallistoa näin: ?Noolan on toimiva ja esteettinen lifestyle-mallisto, joka pyrkiiparantamaan ihmisten elämänlaatua ja luomaan kestävän kehityksen kulutustottumuksia. Noolan on vaihtoehto nykyiselle tuhlaavalle trendiajattelulle, joka vaatii jatkuvaa kuluttamista ja vaatekaapin uusimista.?

Perheyritystä kehitetään taloudellisesti ja tietoisen maltillisesti, tuotantoa, markkinointia ja jälleenmyyntiverkostoja rakentaen ja alueellista yhteistyötä kehittäen. Yrityksen tavoite on alusta asti ollut pääsy kansainvälisille markkinoille. Kaikki Noolan-tuotteet valmistetaan suomalaisena laatutyönä.

Yritys on saanut tunnustuksena työstään vuoden 2010 Taito-palkinnon ja vuonna 2008 Taideteollisuuden Laatumerkin. Ja mitä "Noolan" sitten merkitsee? Noolan-sana on alueellinen murresana ja se tarkoittaa pohjoistuulta. Se on pohjoisen muodin vahva ja kestävä puheenvuoro kansainvälisessä muotimaailmassa.

Sarjakuvataiteilija Jussi Tuomola

Sarjakuvataiteilija Jussi ?Juba? Tuomola on suomalainen sarjakuvapiirtäjä. Tuomola aloitti uransa ekalla luokalla sarjakuvalla, jossa salapoliisi Pekka Peruna seikkaili ruutupaperin kahta puolta. Hän on ollut keskeisessä asemassa kun laadukas, hauska ja samalla vakavasti otettava suomalainen sarjakuva on tehnyt vahvaa nousua.

Hänen tunnetuin sarjakuvansa on Viivi ja Wagner - oivaltava ja suosittu kertomus naisen ja sian yhteiselosta. Muita hänen sarjakuviaan ovat olleet muun muassa Les Tavattomat, Pate Patonki, Vauhti-Virtanen ja Menestyksen maku. Hänen sarjakuviaan on julkaistu myös ulkomailla. Sarjakuvien lisäksi hän on tehnyt pilapiirroksia ja kuvituksia.

Vuonna 1998 hänet palkittiin Varsinais-Suomen taiteilijaseuran Vuoden nuori taitelija palkinnolla ja vuonna 1999 Kemin sarjakuvajuhlien Lempi-patsaalla. Puupäähattu-palkinnon Juba Tuomola sai vuonna 2000.

Lisätietoja:
- hallinnollinen avustaja Leila Eronen, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 09 160 77471
- pääsihteeri Hannele Seitsonen, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 09 160 77070