Maailmanperintöä juhlitaan

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 14.12.2011 13.43
Uutinen

Tänä vuonna on kulunut 20 vuotta siitä kun Suomenlinna ja Vanha Rauma hyväksyttiin ensimmäisinä Suomen kohteina Unescon maailmanperintöluetteloon. Ensi vuonna vietetään Unescon maailmanperintösopimuksen 40-vuotisjuhlavuotta.

Suomenlinnan ja Vanha Rauman pääsyä Unescon luetteloon juhlittiin Suomenlinnassa 13.12. - samana päivänä kun ne kirjattiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Samalla käynnistyi maailmanperintösopimuksen juhlavuosi.

Tilaisuudessa puhuneen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen mukaan suomalaisten maailmanperintökohteiden arvo tunnettujen historiallisten muistomerkkien joukossa on omintakeisessa kulttuurissamme ja pohjoisessa luonnossamme.

- Suomalaiset kohteet ovat pienimuotoisempia, mutta ainutlaatuisia. Niissä näkyy miten eurooppalaisista vaikutteista on muovautunut omaperäistä arkkitehtuuria ja taidetta - täällä lännen ja idän välissä.

Suomenlinnan ja Vanhan Rauman lisäksi Suomen muut kulttuuriperintökohteet ovat Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue ja Struven mittausketju. Ainoa luonnonperintökohteemme on Merenkurkun saaristo.

Kun Suomen ensimmäiset kohteet valittiin, maailmanperintöluettelossa oli vain muutama sata kohdetta, mm. Kiinan muuri ja Egyptin pyramidit. Nyt kohteita on kaikkiaan 911 eri puolilla maailmaa. Unescon maailmanperintösopimuksen on allekirjoittanut kaikkiaan 151 maata.

Maailmaperintökohteita hyväksyttäessä suuntaus Unescossa on nimetä suurempia sarjoja samasta ilmentymästä ja jopa valtioiden rajat ylittäviä kokonaisuuksia. Suomessa sellaisia edustavat Struven mittausketju sekä Merenkurkun maailmanperintöalue Ruotsissa ja Suomessa.

Lisäksi uusilta maailmanperintökohteilta vaaditaan nykyään mittavampaa valmistelua ja taloudellista panostusta, sillä niihin kohdistuu valinnan jälkeen matkailullista vetovoimaa, johon on kyettävä vastaamaan.

 

Linkkejä ja lisätietoa: