Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden suomen ja ruotsin osaamista vahvistetaan

Hallitus vahvistaa perusopetuksen maahanmuuttotaustaisten oppilaiden suomen ja ruotsin kielen oppimista monin tavoin. Toimenpidekokonaisuuteen sisältyy valmistavan opetuksen lisäopetus, suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän kehitystoimet sekä lisäresursoinnit suomen ja ruotsin kielen opetuksen viikkotuntimäärään, opetuskielen tukiopetukseen sekä tasa-arvoavustukset.

Valmistavan opetuksen lisäopetus

Tasavallan presidentti vahvisti 23.12.2025 perusopetuslain muutoksen, jolla mahdollistetaan valmistavan opetuksen lisäopetuksen järjestäminen perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen.

Uudistuksella toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjaus mahdollistaa perusopetukseen valmistavan opetuksen jatkuminen kahteen vuoteen tilanteissa, joissa se arvioidaan tarpeelliseksi riittävien kielellisten valmiuksien varmistamiseksi. Lakimuutos tulee voimaan 1.8.2026. Valmistavan opetuksen lisäopetukseen kohdennetaan valtion rahoitusta vuosittain noin 20,3 miljoonaa euroa.

– Hyvä luku- ja kirjoitustaito on onnistuneen koulupolun edellytys. Valmistavan opetuksen lisäopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan perusopetuksessa tarvitsemaa peruskielitaitoa suomen tai ruotsin kielessä ja siten edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, sanoo opetusministeri Anders Adlercreutz. 

Suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus

Puoliväliriihessä keväällä 2025 hallitus päätti tukea 8 miljoonalla eurolla opetuksen järjestäjien edellytyksiä vahvistaa suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ja opetuksen vaikuttavuutta. 

Osana uudistusta Opetushallitus on päivittänyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita S2/R2-oppimäärän osalta. Uudistuksessa täsmennetään mm. sitä, kenelle S2/R2-oppimäärä on tarkoitettu. Tavoitteeksi on asetettu, että oppilas siirtyy S2/R2-oppimäärän opetuksesta suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärään, kun riittävä suomen/ruotsin kielen taito on saavutettu. Opetushallitus tiedottaa uudistetuista perusteista 14.1.2026.

Opetushallitus myös avaa alkuvuonna valtionavustushaun, jolla tuetaan päivitettyjen opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanoa. Lisäksi Opetushallitus hankkii valtakunnallisen suomen ja ruotsin kielen taidon arviointityövälineen oppilaiden tarkoituksenmukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän määrittelyn tueksi. Opetushallitus järjestää myös opettajille koulutuksia ja tukimateriaalia. 

Muita toimia maahanmuuttajaoppilaiden kielen opetuksen vahvistamiseksi

Hallitus on lisännyt perusopetuksen vuosiviikkotunteja nostamalla vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisätunteja sijoitettiin alakoulun vuosiluokille perustaitojen eli luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Äidinkieleen ja kirjallisuuteen (ja samalla suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään) lisättiin yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 1–2 ja toinen vuosiluokille 3–6. Matematiikkaan lisättiin yksi vuosiviikkotunti. 

1.8.2025 voimaan tulleeseen esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen lainsäädäntöön sisältyy uusi ryhmäkohtainen tukimuoto, opetuskielen tukiopetus, jolla vahvistetaan maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kielellisiä valmiuksia. Oikeus opetuskielen tukiopetukseen on niillä oppilailla, joilla ei ole riittävää opetuskielen taitoa perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi. Opetuskielen tukiopetus kohdistuu koulun opetuskielen ja eri tiedonalojen tekstitaitojen vahvistamiseen sekä oppiaineiden sanaston opetteluun. Tavoitteena on, että oppilas pystyisi seuraamaan opetusta paremmin ja etenemään opinnoissaan. 

Tärkeä keino koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi on myös varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen tasa-arvoavustus. Avustusta kohdennetaan henkilöstön palkkaamiseen erityisesti kouluille ja päiväkodeille, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti huono-osaisemmilla alueilla. Avustusta maksetaan vuosittain noin 48,6 miljoonaa euroa vuosina 2024, 2025 ja 2026. Vuodesta 2027 alkaen vuosittainen määrärahataso nousee 75 miljoonaan euroon. 

– Nämä kaikki toimet muodostavat yhdessä varsin mittavan kokonaisuuden, jolla tuetaan kokonaisvaltaisesti maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimista ja vahvistetaan erityisesti suomen ja ruotsin kielitaidon karttumista koko perusopetuksen ajan, ministeri Adlercreutz kertoo.

Lisätietoja: 

• Neuvotteleva virkamies, ryhmäpäällikkö Minna Polvinen, p. 0295 330 262
• Erityisasiantuntija Sini Keinonen, p. 0295 330 298
• Opetusneuvos Anssi Pirttijärvi, p. 0295 330 029