Luovuusstrategiatyöryhmä: Yksitoista askelta luovaan Suomeen
Kasvatus, koulutus, kulttuuri, arvoilmasto, ympäristö, työelämä, elinkeinopolitiikka ja hallinto ovat alueita, joissa on tehtävä uudelleenarviointeja ja käynnistettävä toimia luovuuden edellytysten parantamiseksi Suomessa. Näin arvioi luovuusstrategian yhteystyöryhmä tänään kulttuuriministeri Tanja Saarelalle jättämässään loppuraportissa. Työryhmä laati yksitoista kohtaa sisältävän luovuuden edistämisen askelmerkistön. Työryhmä ehdottaa luovuuden ja innovatiivisuuden politiikkaohjelmaa seuraavalle hallitukselle.
"Suomen tähänastinen menestys on perustunut yhteiskunnallisten olojen vakauteen sekä koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kulttuuriin tehtyihin investointeihin. Jatkossa niitä on kyettävä hyödyntämään aiempaa selvästi paremmin, joten yhteiskunnan uudistumiskykyä on parannettava. Tarvitaan rohkeita toiminnallisia avauksia ja raikasta keskustelua", edellyttää työryhmän puheenjohtaja Sitran yliasiamies Esko Aho.
Ensimmäiset askeleet luovaan Suomeen korostavat kasvatusta ja koulutusta. Työryhmä nostaa esiin vanhempien vastuun lasten luovuuden ja itseilmaisun tukemisessa. Myös yhteiskunnan on toimillaan tuettava sitä. Koulutukseen saadaan luovuutta tukeva rytmi eheytetystä koulupäivästä.
"Tähän liittyvä koulun kehittämisen näköala on lupaava luovuuden tarpeiden näkökulmasta. Nyt vain pitää olla rohkea sen toteuttamisessa", korosti Aho työryhmäraporttia luovuttaessaan.
Kulttuurin halutaan kukoistavan kaikilla taiteenaloilla. Kulttuurin rahoitusperustaa tulee monipuolistaa: yksityisen sektorin on maksettava siitä osansa. Suomalaisessa asenneilmastossa ja keskustelukulttuurissa työryhmä näkee itsekriittisyyden varaa. Vaikuttamismahdollisuudet koetaan vähäisiksi, rohkeaa ajattelua ja toimintaa lyödään herkästi maahan ja argumentointitaidot ovat puutteellisia. Myös kansainvälistyminen on edelleen puolitiessä. Rakennetut ympäristöt halutaan innostaviksi.
Monet työelämän käytännöt ovat teollisuusyhteiskunnan aikaisia, joten niitä tulee muuttaa varsinkin tietotyössä. Erikseen nimettyjä keinoja ovat työntekijöiden parempi motivointi, luovuuden johtaminen ja urakierto. Luovuuteen ja innovatiivisuuteen voidaan panostaa kaikilla toimialoilla ja alueilla. Elinkeinoelämän ja alueellisen kehityksen tuki- ja rahoitusjärjestelmät tulee arvioida innovatiivisuuden näkökulmasta. Luovat ideat saatetaan tuotteiksi yrityksissä, joten yrittäjyyttä tulee suosia.
Hallinnon rakenteita ja toimintatapoja on myös uudistettava. Erityisesti ministeriöiden ja muun keskushallinnon kykyä hoitaa sektorirajat ylittäviä vastuita tulee parantaa oleellisesti. Työryhmä ehdottaa luovuussopimuksen tekemistä. Luovuudesta ja innovatiivisuudesta tulee tehdä seuraavan hallituksen politiikkaohjelma ja eri tahojen tulee arvioida omia toimiaan luovuuden edistämisen näkökulmasta.
"Yksittäisillä tempuilla Suomea ei tehdä luovemmaksi. Tie luovaan Suomeen kulkee asenteiden sekä ajattelu- ja toimintatapojen muuttamisen kautta", Aho korosti.
Luovan Suomen askeleet
1. Lasten luovuutta vaalitaan − vanhemmilla on vastuu, yhteiskunta tukee
2. Eheytetystä koulupäivästä luovuutta tukeva rytmi koulutukseen
3. Kulttuurin kaikki alueet kukoistamaan
4. Ikkunoita auki arvoja ja asenteita tarkistamalla
5. Innostaviin ympäristöihin
6. Työelämän käytännöt luovuudelle suosiollisiksi
7. Motivoinnilla, johtamisella ja urakierrolla vauhtia luovuuteen
8. Luovuutta ja innovatiivisuutta kaikille toimialoille ja alueille
9. Ideat tuotteiksi yrityksissä
10. Hallinnon rakenteita ja toimintatapoja uudistetaan
11. Luovuussopimus
– – –
Lisätietoja:
- Yhteystyöryhmän puheenjohtaja, yliasiamies Esko Aho, puh. (09) 618 99239
Osatyöryhmien puheenjohtajat:
- kulttuurineuvos Tuula Arkio, puh. 040 505 7687
- kansanedustaja Aila Paloniemi, puh. 050 511 3067
- apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, puh. (09) 169 2260; 0500 433 464
Luovuusstrategiaprosessi:
- erikoissuunnittelija Esa Pirnes, puh. (09) 160 77350; 040 551 7281
- kulttuuriasiainneuvos Hannele Koivunen, puh. (09) 160 77070; 040 552 5824