Lukiokoulutuksen erityisten koulutustehtävien toimivuutta selvitettiin

Owal Group on selvittänyt lukiokoulutuksen erityisten koulutustehtävien ja valtakunnallisten kehittämistehtävien toimivuutta ja vaikutuksia osaamisen syventämiseen ja opiskelumahdollisuuksien monipuolistamiseen. Selvitys julkistettiin torstaina 12.9.

Selvityksen tulokset ovat hyvin myönteisiä. Perustehtävässään erityisen koulutustehtävän lukiot ovat vahvistaneet painopistealueillaan kansallista osaamisvarantoa ja erityistä osaamista on edistetty menestyksekkäästi. Hyödyt ulottuvat myös erityisen koulutustehtävän lukioiden yleislinjojen opiskelijoille. 

Erityisten koulutustehtävien alueellinen kattavuus sekä maantieteellisesti että erityistehtäväkohtaisesti on yleisesti riittävän hyvällä tasolla. Sen sijaan valtakunnallisten kehittämistehtävien toimivuudessa ja tunnettavuudessa on onnistuttu vaihtelevasti. 

Lukiokoulutuksen erityisessä koulutustehtävässä painotetaan vahvasti yhtä tai useampaa oppiainetta tai opintokokonaisuutta.  Erityinen koulutustehtävä voi kohdentua myös ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavan kansainvälisen tutkinnon suorittamiseen. Siihen voi sisältyä myös velvoite huolehtia ko. opetukseen liittyvistä valtakunnallisista kehittämistehtävistä. Erityisiä koulutustehtäviä on runsaat 70 ja niihin sisältyviä valtakunnallisia kehittämistehtäviä on 11, joiden järjestämisluvista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Laaja selvitys

Lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän ja siihen sisältyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän kattavassa selvityksessä tarkasteltiin näille tehtäville asetettujen tavoitteiden toteutumista, opetukselle antamaa lisäarvoa ja alueellisuuden toteutumista. Jokaista teemaa tarkasteltiin erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioiden opiskelijoiden, opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä koulutuksen järjestäjien näkökulmista. Aineistoa täydennettiin myös muille lukioille suunnatulla kyselyllä. Kyselyyn vastasi 7 587 opiskelijaa erityisen koulutustehtävän lukioista, 808 opetus- ja ohjaushenkilöstön edustajaa ja 65 koulutuksen järjestäjää. Muista lukioista saatiin 130 vastausta. Lisäksi erikseen toteutettiin 20 taustahaastattelua (38 henkilöä), 4 täydentävää haastattelua (8 henkilöä) ja 5 lukiovierailua (14 henkilöstön edustajaa). Yhteensä selvitysaineistoa kerättiin 8 650 henkilöltä.

Tulosten mukaan kaksoisura-ajattelu opiskelijoille mahdollistuu niillä aloilla, joilla sen toivotaankin mahdollistuvan. Sen lisäksi opiskelijoille tarjotaan runsaasti erilaisia vaikuttamismahdollisuuksia sekä opetukseen että opiskelijoita koskeviin asioihin. 

Opetuksen lisäarvo muodostuu joustavuudesta ja mahdollisuudesta syventyä sekä määrällisesti että laadullisesti erityistehtäväkohtaisiin opintoihin. Opetus vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia jatko-opintoihin ja erilaisille urapoluille, erityisestä koulutustehtävästä riippumatta. Erityisen koulutustehtävän lukiot tekevät arvokkaaksi koettua kehittämistyötä omalla erityisalallaan sekä omissa verkostoissaan. 

Valtakunnallisten kehittämistehtävien toiminnasta ja sisällöistä tiedottamiseen, viestintään ja oppilaitosten verkostoitumiseen on hyvä jatkossa kiinnittää huomiota.

Lisätietoja: 

• Minna Mayer, Owal Group, puh. 040 709 6898, [email protected]
• Heikki Blom, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 02953 30074, [email protected]

Selvitys (Owal Group)