Lapsia ja nuoria kuullaan kunnissa vaihtelevasti
Lapsia ja nuoria ei Suomessa nähdä kuntalaisina lainsäädännöstä huolimatta. Lasten ääni saadaan kuulumaan, kun eri alojen aikuiset istuvat samaan pöytään. Valtakunnallinen Täällä lapsi ja nuori – kuuleeko Suomi? -koulutuskiertue kannustaa kuntia lapsilähtöisyyteen.
Lasten ja nuorten mahdollisuudet vaikuttaa ja tulla kuulluksi kunnissa vaihtelevat huomattavasti. Noin kolmasosassa kuntia ei ole edes lasten ja nuorten kuulemiselle tarvittavia rakenteita tai järjestelmiä, vaikka lainsäädäntö niin edellyttää.1)
Suomen perustuslain sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella alle 18-vuotiaalla on oikeus tulla kuulluksi sekä osallistua itseään koskeviin asioihin kehitystasonsa mukaisesti. Nuorisolaki vuodelta 2006 puolestaan velvoittaa järjestämään alle 29-vuotiaille mahdollisuuden osallistua paikallisten ja alueellisten asioiden käsittelyyn.
Lisäksi viime vuoden uusi lastensuojelulaki velvoittaa kuntia tekemään perusteelliset suunnitelmat, joissa huomioidaan myös lasten kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila yleisesti.
– Jotta kunnissa työn alla olevat kuulemisia koskevat mallit saataisiin toimiviksi, on suunnitteluun otettava mukaan lapsia ja nuoria, painottaa Georg Henrik Wrede, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman johtaja.
Wreden mukaan onnistuneiden suunnitelmien teko edellyttää myös kunnan eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Saman pöydän ääressä pitäisi istua kuntien nuoriso-, sivistys-, sosiaali- ja terveystoimien asiantuntijoiden.
Osallistumisen ja kuulemisen laaja-alaisessa huomioinnissa tarvitaan lisäksi järjestelmällistä koulutusta. Tällä hetkellä sitä on kunnissa tarjolla vähän. Koulutusta tarvitsisivat niin kunnan henkilöstö, luottamushenkilöt sekä lapset ja nuoret. 1)
Koulutustarpeeseen vastataan 12.1.2009 käynnistyvällä koulutuksien sarjalla. Täällä lapsi ja nuori – kuuleeko Suomi? -seminaareissa jaetaan käytännön tietotaitoa ja malleja. Eri kuntasektoreiden yhteistyöhön kannustava koulutus on tarkoitettu kuntien viranomaisille, luottamushenkilöille, opetushenkilöstölle ja nuorisotyöntekijöille.
Seminaarit järjestetään tammi- ja maaliskuun aikana Helsingissä, Jyväskylässä, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä, Turussa ja Vaasassa.
Toteutuksesta vastaavat opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus, lapsiasiavaltuutettu, lääninhallitukset ja maakuntaliitot.
YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. Jokaisella lapsella on oikeus tietää sopimuksesta.
Sopimuksen kolme keskeistä teemaa ovat lapsen oikeus 1) erityiseen suojaan ja hoivaan, 2) riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista sekä 3) osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon.
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta 20.11.2009. Juhlavuoden suojelijana Suomessa toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen.
1) Tiedot selviävät Valtiovarainministeriön kesäkuussa 2008 julkistamasta selvityksestä ”Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2007”
Lisätietoja:
- ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, puh. 0400 810077
- tiedottaja Camilla Lehtinen, Lapsen oikeudet -kampanja, puh. 040 718 1114