Kulttuuriministeri Karpela: Liikunnallinen elämäntapa omaksutaan jo kouluissa

Kulttuuriministeri Tanja Karpela puhui koululiikunnan sekä urheiluseuratoiminnan merkityksestä Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuoden kansallisessa päätösseminaarissa perjantaina 19.11. Jyväskylässä. Liikunnan avulla voidaan Karpelan mielestä kehittää koko koulun hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria. Urheiluseuratoiminta opettaa puolestaan harrastuksen avulla arvoja ja asenteita, jotka ovat välttämättömiä avoimelle ja suvaitsevaiselle yhteiskunnalle.Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen on tavoite ja mahdollisuus, jota ei ministeri Tanja Karpelan mielestä pidä hukata. - Koulupäivän liikunnallistaminen on avainasia. Oppituntien lisäksi välitunnit, kerhotoiminta sekä aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoavat tähän mahdollisuuksia. - Ilokseni peruskoulun uusissa opetussuunnitelman perusteissa liikunta nähdään myös oppiaineena, joka mahdollistaa ohjaamisen osallistuvaan kansalaisuuteen. Paikallistasolla tämä toteutuu mielestäni parhaiten koulun ja urheiluseuran yhteistyönä. Liikunnan avulla voidaan kehittää myös koko koulun hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria. Koulupäivän liikunnallistaminen, osallistuva kansalaisuus ja koulun hyvinvointia edistävä toimintakulttuuri ovat sanoja, jotka ministeri Karpela soisi muuttuvan käytännöksi kaikissa kouluissa. - Näissä asioissa tarvitaan opettajilta välittämistä ja osaamista. Haastetta on siis paitsi opettajille itselleen myös opettajien kouluttajille.- Urheiluseurat opettavat harrastuksen avulla arvoja ja asenteita, jotka ovat välttämättömiä avoimelle ja suvaitsevaiselle yhteiskunnalle. Osallistuminen joukkuetta koskeviin päätöksiin on demokratiakasvatusta käytännössä. Ryhmässä opitaan ottamaan vastuuta yhteisistä asioista. Yhdessä toimimisen kautta syntyy kaveruutta ja toisista välittämistä, suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä.Karpela muistutti, että urheilutoiminnan vaihtelevat tilanteet merkitsevät usein myös eettistä kasvatusta. - Ei ole yhdentekevää, sallitaanko vilppi ja vippaskonstit vai pidetäänkö kiinni Reilun Pelin pelisäännöistä. Tämänkaltaiset eettiset valintatilanteet kysyvät valmentajilta kasvattajuutta ja ihmisyyttä valmennustaitojen lisäksi. Kasvattajuutta onkin tuettava koulutuksen avulla.- Liikunta ei kuulu pelkästään lapsille ja nuorille, vaan sillä on eri näkökulmista merkitystä myös aikuisväestölle. Terveys on itsestään selvä aikuisliikunnan motiivi ja myös yhteiskunnan kannalta tärkeä tavoite, muistutti Karpela. Liikunta voikin Karpelan mukaan antaa enemmänkin. - Yhteisöllisyys on sitä, mitä monet meistä nykyisin kaipaavat. Urheiluseurassa voidaan toimia yhdessä tärkeäksi koettujen asioiden hyväksi. Tätä on kansalaisyhteiskunta parhaimmillaan. Ei ole sattumaa, että peräti 500 000 suomalaista toimii vapaaehtoisena liikuntajärjestöjen erilaisissa tehtävissä.