Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu lähempänä toteutumista

Tänään (13.10.2020) käydään eduskunnassa lähetekeskustelu valtion ensi vuoden talousarviosta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan osalta. Yksi merkittävä budjettiin liittyvä lakiesitys on kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu. Tämä on tärkein kokeiluhanke koko opetussektorin alalla tällä vaalikaudella ja sen toteuttamiseen on myös budjetoitu kokonaiset 30 miljoonaa euroa.

Varhaisiin vuosiin panostamisen merkitys on viime vuosien aikana noussut vahvasti esille julkisessa keskustelussa. Varhaiskasvatus on tärkeä ja hyödyllinen yhteiskunnallinen investointi, ja laadukkaasta varhaiskasvatuksesta hyötyvät erityisesti ne lapset, jotka tulevat vaikeimmista kotioloista. Mitä varhaisemmin panostetaan lasten leikkiin, tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen ja myös oppimiseen, sitä suurempi hyöty on erityisesti niille lapsille, joiden kodeissa syystä tai toisesta ei kyetä riittävän vahvasti tukemaan oppimisessa. 

Kokeilun taustalla on pitkään jatkunut keskustelu kaksivuotisesta esiopetuksesta ja viisivuotiaiden lasten kasvatus- ja opetustoiminnan kehittämisestä. Vuonna 2017 julkaistussa selvityksessä Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017—2030 yhtenä suosituksena varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi annettiin esiopetuksen laajentaminen koskemaan 5-vuotiaita. Selvitysryhmän arvion mukaan esiopetuksen vakiintunut asema ja tehtävä sekä esiopetuksen maksuttomuus toisivat lisää lapsia varhaiskasvatukseen. Tämä tukisi ja auttaisi jokaisen lapsen mahdollisuutta suotuisaan kasvuun ja oppimiseen sekä edesauttaisi kasvun ja oppimisen häiriöiden varhaisempaa havaitsemista.

Kokeilun toteuttaminen edellyttää erillistä lainsäädäntöä ja myös erillinen uusi opetussuunnitelma kaksivuotiselle esiopetukselle. Kokeilu on tarkoitettu vuosina 2016 ja 2017 syntyneille lapsille ja siihen osallistuvat kunnat ja toimipaikat valitaan otantana. Kaksivuotisen esiopetuksen piiriin pyritään saamaan 10 000 lasta. Lapsen osallistuminen kaksivuotiseen esiopetukseen perustuu huoltajien suostumukseen. Kokeiluun liittyy tutkimushanke, jonka avulla arvioidaan sen toteutumista ja vaikuttavuutta.

Suomalainen varhaiskasvatus perustuu niin leikkiin, hoivaan kuin oppimiseen. Tarkoitus ei ole ”opinnollistaa” varhaiskasvatusta liikaa, vaan saada tutkittua tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.

Kokeilulla tavoitellaan tietoa siitä, miten kaksivuotinen esiopetus onnistutaan toimeenpanemaan kokeilukunnissa, miten kokeilu vaikuttaa pedagogisiin ja toiminnallisiin käytäntöihin sekä millaiset kokeilun opetussuunnitelman perusteet ja paikalliset opetussuunnitelmat soveltuvat kaksivuotiseen esiopetukseen. Kokeilulla halutaan saada tietoa myös perheiden ja kasvatushenkilöstön kokemuksista. Kokeilulla tavoitellaan tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.

Samaan aikaan toiveena on, että kokeilu myös lisää osallistumista varhaiskasvatukseen, kuin maksuton esiopetus ulotetaan myös 5-vuotiaisiin. Valtio korvaa kaikki kokeilusta syntyvät kustannukset kunnille. 

Jotkut ovat kysyneet, miksi kokeilu eikä suoraan siirtymistä kaksivuotiseen esiopetukseen. Kokeilu ja siihen liittyvä tutkimushanke tukevat tietoon perustuvaa päätöksentekoa tuottamalla arvokasta tietoa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen nivelvaiheiden kehittämiseksi. Velvoittavan esiopetuksen laajentaminen kaikkiin viisivuotiaisiin olisi iso muutos nykytilaan verrattuna ja siksi on järkevää ensin saada tutkittua tietoa sen vaikutuksesta ja vaikuttavuudesta, jota myöhemmin voidaan hyödyntää valtakunnallista toimeenpanoa koskevaa päätöksentekoa varten, eli esiopetuksen laajentamista koko viisivuotiaiden ikäluokkaa koskevaksi.

Li Andersson
opetusministeri