KA: Vapaan sivistystyön tarkistettava työnjakoaan

Koulutuksen arviointineuvosto: VAPAAN SIVISTYSTYÖN OPPILAITOSTEN TARKISTETTAVA TYÖNJAKOAAN

Koulutuksen arviointineuvoston arviointiryhmä toteaa, että toimintaympäristön radikaalista muutoksesta huolimatta vapaa sivistystyö rakentuu pääosiltaan kerran vakiintuneiden oppilaitosten varaan. Alan oppilaitosten tulisi lisätä keskinäistä yhteistyötään sekä selkeyttää työnjakoaan ja toimintojen koordinointia. Arviointiryhmä luovutti raporttinsa opetusministeriön kansliapäällikölle Markku Linnalle torstaina.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten erilaiset taustayhteisöt ja ylläpitäjät sekä erot toimintaprofiileissa, -tavoissa tai -kulttuureissa eivät arviointiryhmän mukaan kuitenkaan muodosta estettä sille, ettei vapaata sivistystyötä voitaisi tarkastella kokonaisuutena. Vapaan sivistystyön toimijoista muodostuisi aikuiskoulutuksen kentälle vahva kokonaisuus, mikäli eri organisaatiomuotojen välillä löydettäisiin keinoja ja välineitä, joiden avulla yhteistoiminta voisi yhteistyön sijaan perustua tiedostettuun selkeämmin sovittuun työnjakoon sekä toimintojen selvempään koordinointiin.

Vapaan sivistystyön työ- ja oppilaitosmuodot ovat säilyneet, mutta sisältä ne ovat muuttuneet voimakkaasti. Arviontiryhmä toteaa, että useilla vapaan sivistystyön oppilaitoksilla ei ole omia tiloja, ja päätoimista henkilökuntaa on vain vähän. Esimerkiksi kansalaisopistojen toimintaa saatetaan organisoida sivutoimisen rehtorin, osa-aikaisen kanslistin ja kymmenien tai satojen tuntiopettajien voimin. Kesäyliopistoissa toiminta perustuu samalla tavoin vuokratiloihin ja tuntiopettajiin. Vakituista henkilöstöä ovat yleensä rehtori sekä yksi tai useampi sihteeri ja suunnittelija. Myös opintokeskusten toiminta on organisoitu samalla tapaa. Kansanopistoissa toimintoja on ulkoistettu, jolloin etenkin pienempien opistojen henkilöstö saattaa koostua rehtorista ja hallintohenkilöstöstä sekä tuntiopettajista.

Arviointiryhmä selvitti myös kokemuksia oppilaitosten yhdistymisestä. Näissä heikkouksina nousivat esiin muun muassa alueellisuuden painottuminen (paikallisuuden sijaan), etäisyyden kasvaminen osallistujiin ja muihin kuntalaisiin, eri alueiden asukkaiden eriarvoistuminen sekä toiminnan kasvava jäykkyys.

Arviointiryhmä korostaa, että valtakunnassa tapahtuva alueellinen erilaistuminen ja aktiiviväestön kasautuminen tietyille alueille merkitsee uusia haasteita vapaalle sivistystyölle. Esimerkiksi sellaisilla alueilla, joilla työssä käyvän väestön suhteellinen osuus on vähentynyt, jäljelle jääneen väestön harrastus- ja yhteiskunnallisen aktivoinnin ja toiminnan ylläpitämisessä on vapaalla sivistystyöllä uudenlaisia tehtäviä.

Koulutuksen arviointineuvoston organisoimassa arviointihankkeessa Vapaan sivistystyön oppilaitosrakenne ja palvelukyky arvioinnin suoritti riippumaton viisijäseninen arviointiryhmä puheenjohtajanaan emeritusprofessori Tapio Vaherva. Muina jäseninä olivat lehtori Anita Malinen Jyväskylän yliopistosta, johtava ekonomisti Antti Moisio Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta, emeritusprofessori Reijo Raivola Tampereen yliopistosta, yliassistentti Petri Salo Åbo Akademista.

-- -- --

Tätä nykyä vapaata sivistystyötä toteuttava aikuisoppilaitosten verkosto koostuu vajaasta 400 oppilaitoksesta. Suomessa on noin 250 kansalaisopistoa, joiden palveluja käyttää pitkälti yli 600 000 kansalaista vuosittain. Kansanopistoja on 90, ja niissä on vuosittain 110 000 opiskelijaa. Yhdessätoista opintokeskuksessa harrastaa tai harjoittaa opintoja vuosittain noin 200 000 kansalaista. Liikunnan koulutuskeskuksia on 14 ja niiden toimintaan osallistuu vuosittain lähes 300 000 kansalaista. Kahdessakymmenessä kesäyliopistossa opiskelee vuosittain lähes 65 000 kansalaista.

-- -- --

Vapaan sivistystyön oppilaitosrakenne ja palvelukyky -arviointiraportti on luettavissa osoitteessa www.edev.fi > verkkojulkaisut. Painettua julkaisua voi tilata koulutuksen arviointineuvoston julkaisumyynnistä osoitteesta Koulutuksen arviointisihteeristö, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto tai puh. (014) 260 3220, [email protected]

Lisätietoja: - pääsuunnittelija Heikki Silvennoinen (koulutuksen arviointineuvosto), puh. 050 406 4949, [email protected] - professori emeritus Tapio Vaherva, puh. 0400 - 644 803