KA: Ammatillisen aikuiskoulutukse
30.3.2006 / tp
Aikuisten ammatillinen koulutus on monimuotoista ja koulutusmarkkinoilla eri vaihtoehtoja puntaroivan kansalaisen on vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa aikuiskoulutuskentästä ja tarjolla olevista koulutuksista. Ammatillista aikuiskoulutusta arvioineen työryhmän mukaan ammatillinen aikuiskoulutus koostuu palasista, jotka eivät muodosta aukotonta ja johdonmukaista järjestelmää. Arviointiryhmä luovutti raporttinsa opetusministeriön kansliapäällikölle Markku Linnalle torstaina.
Arviointiryhmä toteaa, että ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ei tasa-arvo opiskelumahdollisuuksien kannalta toteudu. Koulutustarjonta on keskitetty keskuksiin ja Etelä-Suomeen, jossa kysyntää ja mahdollisuuksia järjestää koulutusta on eniten. Harvemmin asutuilla alueilla voi monien koulutusalojen osalta lähimpään aikuiskoulutusta tarjoavaan oppilaitokseen olla matkaa satoja kilometrejä.
Arviointiryhmä näkee ongelmana sen, että aluetasolla koulutustarpeen arvioinnista ja vaadittavien toimenpiteiden suunnittelusta vastaa usempi organisaatio - lääninhallitukset, TE-keskukset ja maakuntaliitot. Lisäksi yrityksiä ei kytketä riittävästi ennakointiprosessiin ja koulutuksen järjestäjät kilpailevat resursseja kuluttavasti asiakkaista. Arviointiryhmä toteaa, että koulutuksen alueellisen suunnittelun luontevin taso on maakunta. Seutukuntien määrä on liian suuri ja läänien rakenne liian heterogeeninen koordinoidun ennakoinnin aikaansaamiseksi. Jos aikuiskoulutuksen ohjaaminen jää paikalliselle tasolle tai jopa kokonaan koulutuksen järjestäjien varaan, on vaara, että kunnallistalouden akuutit kysymykset ohittavat myös oppija-asiakkaan ja työelämän tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaiset ratkaisut.
Koulutuspoliittinen pyrkimys tutkintotavoitteiseen koulutukseen saattaa kaventaa oppilaitosten mahdollisuuksia tarjota lyhytkestoista tai räätälöityä lisäkoulutusta, koska lyhytkestoinen koulutus kartuttaa suoritemääriä vähemmän kuin tutkintotavoitteinen koulutus. Koulutuksen henkilökohtaistaminenkin on helpompi ottaa huomioon lyhytkestoisessa koulutuksessa. Tutkintomäärien lisääminen ja opintojen henkilökohtaistaminen eivät käytännön elämässä sovitu helpolla yhteen.
Arviointiryhmän mukaan keskeinen politiikkakysymys on, kytketäänkö ammatillinen aikuiskoulutus aikuiskoulutusjärjestelmään – yhdessä vapaan sivistystyön kanssa muodostuvaan kokonaisuuteen – vai ammatillisen koulutuksen järjestelmään (nuorisoasteen ammatillinen koulutus). Ruotsinkielisillä ja harvaanasutuilla seuduilla koulutustarjonnan ylläpitäminen edellyttää kiinteää yhteistyötä nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen välillä. Siellä missä on mahdollisuus erikoistua aikuiskoulutukseen ja ylläpitää laajaa ja rinnakkaista tarjontaa, on tarkoituksenmukaista edelleen kehittää aikuiskoulutukseen erikoistunutta järjestelmää. Lähtökohtana olisi kuitenkin pidettävä sitä, että aikuisille tulisi olla tarjolla nimenomaan heille sovitettuja koulutuspalveluja, sillä heidän koulutustarpeensa ja -odotuksensa sekä opiskelutapansa ja -mahdollisuutensa poikkeavat nuorten tarpeista ja mahdollisuuksista.
Aikuisoppilaitosten verkko on erittäin laaja mutta jatkuvasti supistuva. Nuorten ja aikuisten ammatillista peruskoulutusta antavia oppilaitoksia oli 421 vuonna 1996, mutta enää 266 vuonna 2005. Koulutuksen järjestäjien määrä on vähentynyt usealla kymmenellä viiden viime vuoden aikana.
Koulutuksen arviointineuvoston organisoimassa arviointihankkeessa Aikuisten opiskelumahdollisuudet ja järjestäjäverkko toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa arvioinnin suoritti riippumaton kuusijäsenin arviointiryhmä puheenjohtajanaan emeritusprofessori Reijo Raivola. Arviointiryhmän muut jäsenet olivat professori Anja Heikkinen Tampereen yliopistosta, johtaja Antti Kauppi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta, ohjelmajohtaja Pirjo Nuotio Haaga Instituutin ammattikorkeakoulusta, professori Lasse Oulasvirta Tampereen yliopistosta, professori Risto Rinne Turun yliopistosta.
-- -- --
Aikuisten opiskelumahdollisuudet ja järjestäjäverkko toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa -arviointiraportti on luettavissa osoitteessa www.edev.fi > verkkojulkaisut. Painettua julkaisua voi tilata koulutuksen arviointineuvoston julkaisumyynnistä osoitteesta Koulutuksen arviointisihteeristö, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto tai puh. (014) 260 3220, [email protected]
Lisätietoja: - pääsuunnittelija Heikki Silvennoinen (koulutuksen arviointineuvosto), puh. 050 406 4949, [email protected] - professori emeritus Reijo Raivola, puh. 040 - 556 6562, [email protected]