Hallitus esittää uutta lakia taiteen perusopetuksesta

Hallitus esittää taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta. Tavoitteena on selkeyttää taiteen perusopetuksen rakennetta sekä parantaa opetuksen saavutettavuutta eri taiteenaloilla ja alueilla. Samalla siirryttäisiin yhteen oppimäärään ja uudistettaisiin valtionosuusrahoituksen perusteita.

Esityksen mukaan taiteen perusopetusta koskevaa sääntelyä sovellettaisiin jatkossa kaikkiin taiteenaloihin ilman nykyistä erottelua musiikkioppilaitosten ja muiden taiteenalojen välillä. Opetus perustuisi edelleen Opetushallituksen päättämän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittuihin opetussuunnitelmiin.

Taiteen perusopetuksen rakenteeseen esitetään muutosta, jossa nykyiset yleisen ja laajan oppimäärän rakenteet korvattaisiin yhdellä valtakunnallisella oppimäärällä. Oppimäärän laajuus olisi 50 opintopistettä, mikä vastaisi 800 opetustuntia. Oppilas, joka suorittaisi oppimäärän laajuuden mukaiset opinnot, olisi oikeutettu saamaan taiteen perusopetuksen päättötodistuksen. 

Oppilaaksi ottamista koskevaa sääntelyä täydennettäisiin siten, että laissa säädettäisiin alle 18‑vuotiaiden hakijoiden etusijasta oppilaaksiotossa. Säännöksen tarkoituksena on turvata lasten ja nuorten mahdollisuuksia päästä taiteen perusopetukseen, jos hakijoita on enemmän kuin oppilaspaikkoja.

Valtionosuusrahoituksen perusteita uudistetaan

Valtionosuusrahoitus säilyisi pääosin ennallaan. Esityksen mukaan valtionosuusrahoituksen perusteena käytettävä suorite olisi edelleen opetustunti, ja rahoitus perustuisi vuosittain tarkistettavaan yksikköhintaan. Valtionosuusprosentti säilyisi 57 prosentissa.

Rahoituksen määräytymisessä harkinnassa otettaisiin huomioon toteutuneen opetustuntimäärän lisäksi toteutunut oppilasmäärä ja oppimäärän suorittaneiden oppilaiden määrä. Lisäksi huomioitaisiin koulutuksen alueellinen saatavuus. Valtion talousarviossa taiteen perusopetukselle vahvistettaisiin vuosittain kaikkia taiteenaloja koskeva yhteinen enimmäissuoritemäärä.

Esityksessä täsmennettäisiin myös koulutuksen järjestämislupaa koskevia säännöksiä. Järjestämisluvan myöntämisen edellytyksinä olisivat jatkossakin ammatilliset ja taloudelliset edellytykset, mutta niiden lisäksi edellytettäisiin toiminnallisia valmiuksia koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen sekä tarvetta valtakunnallisen tai alueellisen koulutustarpeen ja ‑tarjonnan kannalta. Esityksessä kevennetään koulutuksen järjestäjän hallinnollisia velvoitteita verrattuna nykylainsäädäntöön.

Uusi vastuutehtävä tukisi yhteistyötä ja kehittämistä

Uudessa laissa säädettäisiin myös taiteen perusopetuksen vastuutehtävästä. Monivuotisen taiteen perusopetuksen vastuutehtävän myöntäisi hakemuksesta opetus- ja kulttuuriministeriö. Vastuutehtävät rahoitettaisiin valtionavustuksilla.

Vastuutehtävää hoitava toimija kehittäisi ja levittäisi esimerkiksi taiteen perusopetuksen pedagogiikkaan, toimintakulttuuriin ja oppimisympäristöihin liittyviä hyviä käytäntöjä. Lisäksi sen tehtävänä olisi vahvistaa opetuksen saavutettavuutta sekä edistää koulutuksen järjestäjien yhteistyötä valtakunnallisesti tai alueellisesti.

Taiteen perusopetusta järjestettiin vuonna 2024 yhteensä 263 kunnassa, mikä vastaa noin 85 prosenttia kaikista Suomen kunnista. Opetukseen osallistui noin 127 000 oppilasta. Opetusta annetaan yhteensä noin 400 oppilaitoksessa, joista 138 oppilaitosta on taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä. Valtion vuoden 2026 talousarviossa on osoitettu 104,6 miljoonan euron määräraha taiteen perusopetukseen.

Esitys liittyy valtion vuoden 2027 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2027.

Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Hanna Koskimies, p. 0295 330 048

Aiheeseen liittyvää

Uudistuva taiteen perusopetus (opetus- ja kulttuuriministeriö)