EU:n epävirallisessa kulttuuri- ja av-ministerikokouksessa keskusteltiin kulttuurin asemasta
Euroopan unionin kulttuuri- ja audiovisuaalisista asioista vastaavat ministerit kokoontuivat epäviralliseen kokoukseen 24.–25.5. Thessalonikissa. Suomen valtuuskuntaa johti kulttuuriministeri Tanja Karpela. Ministerit keskustelivat mm. unionin laajentumisesta, televisiomainonnasta, kulttuurista moninaisuutta koskevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta sekä kulttuurin asemasta uudessa perustamissopimuksessa.
Eurooppalaisesta kulttuuri-identiteettistä keskusteltaessa esillä olivat eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin historiallinen, ideologinen ja poliittinen perusta, Euroopan kulttuurien moninaisuus, kulttuuriteollisuus ja eurooppalainen kulttuuriprotektionismi sekä kulttuurin ja kulttuuripolitiikan asema uudessa perustamissopimuksessa. Kulttuuriministeri Tanja Karpelan mukaan uusi 25 maan Eurooppa antaa nykyistä paremmat mahdollisuudet kulttuuri- ja av-palveluiden leviämiseen ja markkinoiden kehittymiseen. Lisäksi unionin kulttuuri- ja av-ohjelmilla on tärkeä merkitys uusien ja vanhojen jäsenmaiden keskinäisen yhteistyön edistämisessä.
Ministeri Karpelan mukaan perustamissopimuksen kulttuuriartiklaa 151 voidaan pitää nykyisessä muodossaan toimivana. Karpelan ei pidä tarpeellisena kulttuuri- ja av-politiikkaan liittyvän lainsäädännön harmonisoimista. – Jäsenvaltioiden tulee jatkossakin voida määritellä ja toteuttaa itsenäisesti kulttuuripolitiikkaansa läheisyysperiaatteen mukaisesti. Mielestäni riittää, että vaihdamme aktiivisesti tietoa ja hyviä käytäntöjä kokemuksistamme, sanoi Karpela. Päätöksenteossa voitaisiin Karpelan mielestä luopua yksimielisyyden periaatteesta ja siirtyä määräenemmistöpäätöksiin.
Ministerit keskustelivat ja ottivat myönteisen kannan kulttuurista moninaisuutta koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen. Ministeri Karpelan mielestä ajatus kansainvälisestä sitovasta asiakirjasta on sekä tärkeä että kiinnostava. – Nykyinen kansainvälinen lainsäädäntö on verrattain heikkoa eikä kulttuuria ja kulttuurista moninaisuutta koskevia kansainvälisiä sopimuksia ole olemassa. Mikäli uusi kansainvälinen sopimus monimuotoisuuden säilyttämisestä ja edistämisestä tehdään, tulisi sen pohjautua selviin määräyksiin sopimusosapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista toisiaan kohtaan. Sopimus voisi myös muodostaa dynaamisen perustan yhteistyölle kulttuuripolitiikan monenkeskisen ulottuvuuden edistämiseksi, sanoi Karpela. – Samalla kun kulttuurista moninaisuutta koskeva sopimus vahvistaa oikeuden kansalliseen ja alueelliseen kulttuuripolitiikkaan ja toimenpiteisiin, voi se parhaimmillaan edistää rajat ylittävää kulttuuripalvelujen ja tavaroiden liikkuvuutta. Karpelan mielestä olisi luonnollista, että mikäli uusi sopimus tehtäisiin, olisi neuvottelujen luonnollinen foorumi Unesco.
Komissio antoi vuoden alussa neljännen kertomuksensa EU:n televisiodirektiivin soveltamisesta sekä direktiivin uudelleentarkastelua koskevan työohjelman vuodelle 2003. Ministerit keskustelivat jo toukokuun neuvostossa televisiomainonnasta. Ministeri Karpelan mielestä mainonnan sääntelyssä tulisi harkita siirtymistä televisiospesifisestä sääntelystä yleiseen kuluttajalainsäädännön kautta tapahtuvaan sääntelyyn.
Kokouksessa puheenjohtajamaa antoi päätelmät, joissa korostettiin eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin merkitystä yhteisen Euroopan rakentamisessa. Päätelmät sisälsivät johtopäätöksiä kustakin asialistalla olleesta asiasta. Päätelmien mukaan kulttuuriartikla 151 tulisi sellaisenaan sisällyttää uuteen perustamissopimukseen ja päätöksenteossa voitaisiin siirtyä määräenemmistöpäätöksiin.
Kulttuuriministeri Karpela avasi Thessalonikissa perjantaina myös suomalaisen ikoninäyttelyn.
-- -- --
Lisätietoja: – neuvotteleva virkamies Risto Kivelä (kulttuuri), puh. 040 547 3273 tai (09) 160 77478
– johtaja Jukka Liedes (av-asiat), puh. 040 543 0333 tai 09–160 77481