Oikeusturva-asiain neuvottelukunta: Oikeudellista neuvontaa kehitettävä
Oikeusturva-asiain neuvottelukunta korostaa oikeudellisten neuvontapalveluiden kehittämisen tarvetta. Se on käynnistänyt Vaasassa neuvontaan liittyvän paikallisen yhteistyökokeilun. Asiakkaan oikeusturvan toteutumista sosiaalihuollossa olisi selvitettävä, katsoo neuvottelukunta.
Vararehtori Teuvo Pohjolaisen johtama neuvottelukunta luovutti tänään viime vuotta koskevan raporttinsa oikeusministeri Johannes Koskiselle.
Neuvontakokeilu käynnistyy Vaasassa
Vaasassa on tämän vuoden alusta käynnistynyt neuvottelukunnan aloitteesta oikeudellisten neuvontapalvelujen yhteistyökokeilu. Lähtökohtana on, että neuvonta on tehokasta ja tavoittaa oikeusturvaa tarvitsevat parhaiten, kun palveluja antavat viranomaiset ja muut toimijat verkostoituvat paikallisesti.
Kokeilun on pannut liikkeelle Vaasan oikeusaputoimisto ja siinä ovat tässä vaiheessa mukana maistraatti sekä kunnallisista viranomaisista talous- ja velkaneuvonta, kuluttajaneuvonta, sosiaaliasiamies sekä potilasasiamies.
Viranomaiset ryhtyvät Vaasassa toimimaan yhdessä, jotta asiakkaat saavat oikeudellista apua mahdollisimman joustavasti. Yhteistyössä pystytään aiempaa paremmin arvioimaan asiakkaan oikeusturvan toteutuminen ja varmistamaan, ettei siihen jää aukkoja. Samalla asiakkaalle voidaan antaa tietoa siitä, mistä apua eri tilanteisiin saa.
Samalla etsitään keinoja päällekkäisen työn välttämiseksi. Esimerkiksi lakimiesapua ei usein vielä asian käsittelyn alkuvaiheessa tarvita. Kokeilussa asiakas ohjataan oikean viranomaisen puoleen ja varmistetaan avun saanti esimerkiksi tekemällä ajanvaraus hänen puolestaan.
Neuvottelukunta toivoo yhteistyöhankkeiden leviävän Vaasasta muillekin paikkakunnille. Asianajajien lisäksi niissä voisi olla mukana esimerkiksi neuvontaa ja tukea tarjoavia valtakunnallisia järjestöjä. Myös kuluttajaneuvonnan ja asumisasioiden neuvonnan kehittämiseen kiinnitetään raportissa huomiota. Maahanmuuttajien henkilökohtaista neuvontaa pitäisi lisätä ja nykyistä monimutkaiseksi koettua perus- ja ihmisoikeusvalvontaa selkeyttää.
Ohjeistusta ja neuvontaa sosiaalihuoltoon
Oikeudellisen neuvonnan tarve on lisääntynyt myös sosiaalihuollossa, jossa lainsäädäntö on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja päätökset voivat viipyä pitkään. Päätöksiä ei myöskään aina perustella riittävästi. Asiakkaan oikeusturvan toteutuminen sosiaalihuollossa olisikin selvitettävä, katsoo neuvottelukunta.
Asiakkaiden oikeusturvan toteutuminen edellyttää käytännössä myös riittävien resurssien turvaamista. Erityisen tärkeää on, että sosiaalityötä tekevät muodollisesti pätevät sosiaalityöntekijät. Oikeusturvakysymykset tulisi huomioida nykyistä paremmin sosiaalityöntekijöiden koulutuksessa ja työnohjauksessa.
Oikeudellista neuvontaa tarvitaan usein jo asioiden käsittelyn alkuvaiheessa. Julkisen oikeusavun tulisi olla mahdollisimman laajasti sosiaalihuollon asiakkaiden käytettävissä, katsoo neuvottelukunta.
Myös juridisten konsultaatioverkostojen perustamista sosiaalityöntekijöiden avuksi pidetään tarpeellisena. Yhteistyötä oikeusaputoimistojen ja sosiaalityöntekijöiden välillä pitäisi kehittää, samoin yhteistyötä poliisiin ja terveydenhuoltoon.
Neuvottelukunta toteaa, että tukien myöntäminen ei saisi vaihdella eri kuntien ja viranomaisten ratkaisuissa. Sosiaalityön käytäntöihin tulisi kehittää malleja ja huolehtia riittävästä ohjeistuksesta takaamaan asiakkaiden tasapuolinen kohtelu. Sosiaalipalveluiden kilpailuttamista, yksityistämistä ja palvelujen laatua olisi valvottava tehokkaasti.
Neuvottelukunta toistaa myös aiemman ehdotuksensa siitä, että muut kuin kiireelliset huostaanotot olisi siirrettävä pois lautakuntien päätösvallasta hallintotuomioistuimille.
Lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen tarvitaan ohjeita
Lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevien asioiden määrä on voimakkaasti lisääntynyt. Valtaosa niistä ratkaistaan sosiaalitoimessa ilman tuomioistuimia.
Neuvottelukunta korostaa, että huoltoriitojen viiveetön, tasapuolinen ja ammattitaitoinen käsittely on sekä lapsen edun että vanhempien kannalta tärkeää. Neuvottelukunta on huolissaan sosiaalihuollon laatimien olosuhdeselvitysten viipymisestä. Sosiaalitoimelta voitaisiinkin edellyttää ns. pikaselvitystä lapsenhuoltolain mukaisen väliaikaismääräyksen antamista varten.
Viranomaisille olisi syytä antaa täsmennettyjä ohjeita tapaamisoikeutta koskevien sopimusten tekoon ja käytännön toteutukseen. Resursseja olisi myös varattava riittävästi valvottuihin tapaamisiin, joiden tarve on kasvanut jatkuvasti.
Myös lapsen elatusta koskevat asiat ovat lisääntyneet. Neuvottelukunta katsoo, että pitäisi pikaisesti laatia ohjeet elatusavun määräytymisen peruskriteereistä. Elatusavun suuruuteen eivät saisi vaikuttaa esimerkiksi kuntataloudelliset tekijät. Elatusavun muuttaminen pitäisi tehdä joustavammaksi.
Avoparien oikeusturvaongelmat olisi kartoitettava. Erityisesti olisi parannettava avopuolison oikeusturvaa puolison kuoleman varalta. Myös taloudellista turvaa erotilanteissa pitäisi pohtia.
Oikeuskasvatus omaksi opetuskokonaisuudeksi
Neuvottelukunta tähdentää, että peruskoulun oikeuskasvatuksen pitäisi tarjota kaikille oppilaille samanlaiset tiedot oikeudellisissa asioissa. Oikeuskasvatus tulisikin eheyttää omaksi, noin 19 oppituntia käsittäväsi opetuskokonaisuudeksi valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Myös kahdeksasluokkalaisten valinnaisia oikeuskasvatuskursseja olisi tuettava. Lisäksi oikeuskasvatus olisi saatava osaksi opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Opettajia olisi myös kannustettava luomaan yhteyksiä alueensa oikeusviranomaisiin ja muihin alalla työskenteleviin.
Lisätiedot:
neuvottelukunnan puheenjohtaja, vararehtori, professori Teuvo Pohjolainen, Joensuun yliopistosta, puh. (013) 251 3699 tai 050 538 0750 ja sihteerit, apulaispääsihteeri Pirkko Kivikari (Suomen Asianajajaliitto), puh. (09) 6866 1213, tutkija Anu Mutanen (Joensuun yliopisto), puh. 050 589 0721 sekä lakimies Kati Virtanen (Suomen Lakimiesliitto), puh. (09) 8561 0326