Ministeri Sarkomaa jakoi kansalaisopistojen laatupalkinnot

Palkitut opistot ovat taustaltaan ja toiminta-ympäristöltään erilaisia, mutta kaikille on yhteistä opiston toiminnan tavoitteellinen ja pitkäjänteinen laadun kehittämistyö sekä se, että kielikoulutus on ollut opiston erityisenä kehittämiskohteena jo pitkään.

Laatupalkinnolla palkitaan opistoja pitkäjänteisestä ja aktiivisesta kehittämistyöstä sekä laadullisesti korkeatasoisista toiminnan tuloksista. Palkinnolla tuetaan ja edistetään kansalaisopistojen paikallista ja alueellista tehtävää sekä siten niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta omassa toimintaympäristössään.

Laatupalkintokilpailuun tuli kaikkiaan 12 hakemusta. Opetusministeriön asettama arviointiryhmä suoritti arvioinnin ja teki esityksen laatupalkinnon saajista.

Laatupalkintojen perustelut

Vanajaveden opisto

Opistossa on tehty pitkäjänteistä työtä opetustarjonnan monipuolistamiseksi ja opetuksen laadun parantamiseksi. Kielikoulutus on opiston tärkeimpiä kehittämiskohteita ja siellä on panostettu erityisesti verkko-opetukseen, opintojen ohjaukseen ja erityisryhmien palveluihin.

Johtamistyön tavoitteeksi opistossa on asetettu voimavarojen takaaminen asiakaslähtöiselle laadun kehittämiselle, tukitoimintojen sujuvalle hoitamiselle sekä henkilöstön osaamiselle ja jaksamiselle. Johtaminen kiinnittyy vahvasti verkostokumppanuuksiin. Opistolla on selkeä johtamisjärjestelmä, jota toteutetaan pitäjänteisesti asiakkaita ja omistajakuntia kuullen. Opistolla on vuosittain päivitetty viisivuotiskaudelle ulottuva kehittämissuunnitelma. Palvelu- ja pedagogisen strategian päämääränä on asiakkaita hyvin palvelevat opetus- ja muut palvelut, jotka elävät ajassa ja sopeutuvat toimintaympäristöön. Sekä valtakunnalliset että maakunnalliset kehittämistavoitteet on otettu huomioon. Kielikoulutukselle on asetettu omat tavoitteensa ja sen toteuttamisessa on järjestelmällinen, strateginen ote.

Opiston tiimiorganisaatio tukee henkilöstön jaksamista. Kehityskeskustelut käydään kattavasti ja niiden yhteenvedot tuodaan yhteiseen kehittämispohdintaan. Henkilöstön vuorovaikutus ja vertaistukijärjestelyt toimivat.

Opistossa on kehitetty opiskelijalähtöisiä menetelmiä ja opetussisältöjä. Kielikoulutuksen alueella on merkittävää myös kansainvälistä kehittämishanketoimintaa. Opiskelijoiden ohjaukseen on erityisesti kiinnitetty huomiota. Opiston kielikoulutusta leimaavat laadukas suunnittelujärjestelmä, monipuoliset menetelmät ja toimivat kumppanuudet."

Valkeakoski-opisto

Valkeakosken kaupungin organisaatiossa opisto kuuluu sivistystoimen keskukseen. Opisto on ollut usein esimerkkinä koko kaupunkia koskeneissa hallinnon ja organisaation kehittämishankkeissa ja -projekteissa. Kaupungin oman laatupalkinnon opisto sai ensimmäisenä yhteisönä vuonna 2000.

Valkeakoski-opisto aloitti järjestelmällisen laadun kehittämistyön jo 1980 -luvulla. Opisto on osallistunut lukuisiin valtakunnallisiin ja alueellisiin kansalaisopistotoiminnan laatuhankkeisiin. Opiston koordinoimien hankkeiden tuloksia on levitetty laajalti muiden kansalaisopistojen käyttöön. Laadun kehittämisen kärkenä on ollut kielikoulutuksen suunnittelu- ja arviointijärjestelmä. Kieltenopetuksessa on sitouduttu yleisten kielitutkintojen taitotasoihin ja sitä kautta kielitaidon arvioinnin eurooppalaiseen viitekehykseen.

Opiston johtamisessa tavoitteeksi on asetettu koulutuspalvelujen sivistyksellinen tasa-arvo, henkilöstön ammattitaidon jatkuva kehittäminen, erilaisten ja erilaisia opiskelijoita tukevien opiskelumuotojen kehittäminen sekä yhteisöllisyyden, yhteistyökyvyn ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Opisto käyttää Euroopan laatupalkintokriteeristöä toiminnan kehittämisen välineenä. Strategiset asiakirjat ja palveluprosessien kuvaukset ovat tasokkaita ja vakuuttavia. Kielikoulutuksen kehittäminen tukeutuu opiston ja sen ylläpitäjän strategiseen suunnitteluun.

Valkeakoski -opistolla on erinomaiset asiakas- ja työtyytyväisyystulokset. Opiston vahvuuksia ovat niin ikään opiskelijahuoltoa tukevat pedagogiset ratkaisut, laatutyön systemaattisuus sekä uusien innovatiivisten suunnittelu- ja arviointityökalujen käyttöön ottaminen.

Helsingin aikuisopisto

Aikuisopiston koulutustarjonnassa kielikoulutuksen järjestämisellä on keskeinen sija. Opiston kielikoulutuksen toteutuksessa näkyvät hyvin toimintaympäristön muutokset. Viime vuosina asiakaskunta on monipuolistunut ja maahanmuuttajien kielikoulutus on tullut yhdeksi painopistealueeksi. Se on ollut tietoinen valinta ja on osoitus yhteiskunnallisen vaikuttamisen tahdosta. Asiakkaiden lisäksi myös kielitarjonta on monipuolistunut. Opiston kielivalikoimassa on vuosittain noin 15 kieltä. Opisto on kyennyt vastaamaan kysyntään nopeasti ja joustavasti; opisto on esimerkiksi järjestänyt koulututusta koulutettavien luona ja järjestänyt asiakkaiden toivomusten mukaisia kursseja nopeasti.

Opiston kielikoulutuksen tasokkuus on tullut esille sekä opiskelijoiden että sidosryhmien näkemyksissä. Opetusryhmien koot ja tasoryhmät on muodostettu tehokkaan oppimisen kannalta mahdollisimman ideaaleiksi. Opettajien ammattitaito on erittäin korkea ja heidän käyttämänsä opetusmenetelmät ovat hyvin oppimista tukevia. Sidosryhmät pitivät aikuisopistoa luotettavana, aktiivisena ja kehittämishaluisena kumppanina, jonka kanssa asiat sujuvat.

Opiston toiminnan kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa pienin askelin edetään kohti laadukkaita palveluja. Opiston hyviin tuloksiin on vaikuttanut paljon erityisesti vakinaisen henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Henkilöstöä motivoidaan erilaisin palkitsemiskeinoin ja sille on annettu vapauksia toiminnan kehittämiseen.

Lisätietoja:
- hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä, opetusministeriö, puh. (09) 1607 7271