Arhinmäki jakoi 7 Suomi-palkintoa ansioituneille taiteilijoille

Palkintoperustelut:

Ellips förlag
Ellips förlag är med sin utgivning av poesi och smal prosa ett välkommet tillskott i den svenskspråkiga litteraturen i Finland. I en levande, livskraftig litteratur behövs bredd och mångfald, samt ett konstnärligt tänjande av språk och tanke, och detta är just vad Ellips förlag står för. Förlaget väjer inte för att ta risker eller experimentera, och har trots små resurser höga krav på kvalitet för såväl text som för formgivning. Här blir boken också i all sin rätt ett estetiskt föremål tack vare de omsorgsfullt formgivna pärmarna signerade Metha Skog, bildkonstnär och poet. Redaktionen som utöver Skog består av poeterna Ralf Andtbacka och Catharina Gripenberg borgar för en kvalitativ utgivning där det skönlitterära värdet och litteraturen i sig får vara det allra viktigaste.

Mediataiteilija, ohjaaja, galleristi Jari Haanperä ja Suomesta Galleria
Jari Haanperäon monipuolinen taiteilija, joka on työskennellyt erilaisilla taiteen raja-alueilla. Hänet tunnetaan mediataiteilijana, ohjaajana sekä valo- ja äänisuunnittelijana. Haanperän taide on usein arvoituksellista, unen ja valveen rajamailla liikkuvaa kokeellista ilmaisua. Haanperä on mestarillinen havainnollistamaan näennäisesti yksinkertaisten asioiden tuottamaa ihmetystä.

Haanperä on esiintynyt lukuisilla kansainvälisillä areenoilla. Vuonna 2010 hän muutti Berliiniin, minkä jälkeen hänellä on ollut näyttelyitä eri puolilla Saksaa. Suomessa hänen töitään on nähty laajemmin viimeksi Jyväskylän taidemuseossa vuonna 2008 ja Kiasmassa vuonna 2009.

Vuodesta 2010 hän on pitänyt yllä puolisonsa Mirka Flanderin kanssa suomalaiseen taiteeseen keskittynyttä Suomesta Galleriaa ja residenssiä Berliinissä ja tarjonnut näin myös kollegoilleen tilaisuuksia kansainvälistymiseen. Suomesta Galleriassa tarjolla on useimmiten ollut epäkaupallista ja kokeellista taidetta. Yksityis- ja ryhmänäyttelyissä on esiintynyt yhteensä jo noin 80 taiteilijaa.

Teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija Juha Jokela
Juha Jokela on yksi suomalaisen nykydraaman lahjakkaimpia käsikirjoittajia ja ohjaajia. Draamakirjailijana Jokelan kerronta vetoaa toisaalta huumorillaan, toisaalta nokkeluudellaan, onpa häntä nimitetty aikalaissatiirikoksikin. Jokelan ura alkoi televisiosta, mutta viime vuosina hän on saanut tunnustusta yleisöltä ja kriitikoilta ennen muuta teatterinäytelmistään.

Juha Jokela opiskeli yleistä kirjallisuustiedettä ja teatteritiedettä Helsingin yliopistossa ja ohjausta Teatterikorkeakoulussa. Jokelan oivaltavissa teoksissa tartutaan rohkeasti tämän päivän epäkohtiin ja menneisyyden haamuihin. Vuonna 2003 Teatteri Jurkassa kantaesityksensä saanut esikoisnäytelmä Mobile Horror sekä vuonna 2006 samaisessa teatterissa kantaesitetty Funfamentalisti ovat olleet sekä kotimaisia että kansainvälisiä menestyksiä. Jokelan viimeaikaiset työt, Espoon kaupunginteatterin Esitystalous 1 ja 2,ovat olleet politiikkaan ja nykyaikaan laajasti pureutuvia eeppisiä komedioita. Samaan merkittävän aikalaisdraaman sarjaan lukeutuu Suomen Kansallisteatterin 140-vuotisjuhlanäytelmä, viime syksynä kantaesitetty sukupolvinäytelmä Patriarkka.

Tanssitaiteilija, koreografi Jyrki Karttunen
Jyrki Karttunen aloitti uransa Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmässä ja toiminut sen jälkeen freelance-tanssijana ja koreografina. Hän oli mukana perustamassa Nomadi-tuotantoa. Karttunen on monipuolinen, lahjakas ja persoonallinen tanssija-koreografi, jonka inhimillinen ja ihmisläheinen tarkastelutapa ympäristöstä ja kanssaihmisistä on lempeän humoristinen. Outo ja hämmentävä käyvät dialogia lempeyden kanssa Karttusen teoksissa, jotka ovat kotimaan ulkopuolellakin hurmanneet katsojia jo vuosien ajan. Karttunen lukeutuu kansainvälisesti tunnetuimpiin tanssitaiteilijoihimme, jonka teokset sekoittavat iloisesti tanssia ja teatteria kahden taiteenalan välimaastossa. Jyrki Karttunen on karismaattinen esiintyjä ja tuottelias koreografi, joka johti menestyksekkäästi myös omaa ryhmäänsä, Karttunen Kollektivia, aina tähän syksyyn asti. Hieno työ tanssitaiteen hyväksi jatkuu nyt Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän johtajana.

Elokuvaohjaaja Pekka Lehto
Elokuvaohjaaja Pekka Lehto on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran suomalaisessa elokuvassa. Hän aloitti assistenttina ja äänittäjänä. Yhdessä Pirjo Honkasalon kanssa Lehto ohjasi sekä dokumentteja että laajoja ja kunnianhimoisia fiktioita kuten Tulipää ja Da Capo. Lehdon yksinään ohjaamat pitkät fiktiot perustuvat usein Kaivon ja Game Over -elokuvan tapaan tositapahtumiin. Dokumenteissaan Lehto on kuvannut mm. Viron metsäveljiä, Neuvostoliiton sankaripioneereja ja kotikaupunkiaan Valkeakoskea.

Lehto on maamme tärkeimpiä elokuvaohjaajia. Hänen töitään on ollut esillä niin Cannesin kuin Venetsiankin elokuvajuhlien sarjoissa. Lehdon elokuvien tyyli on tunnistettava ja ehdottoman omaperäinen. Niiden maailma on kummallinen, absurdi, vinokin. Hän kuvaa usein poikkeusyksilöitä, ei vältä vaikeita eikä sensaatiomaisiakaan aiheita, mutta löytää niihin aina oman pekkalehtomaisen näkökulmansa. Lehto myös yhdistää rajoja rikkoen fiktiota ja dokumenttia. Lehto on rohkea kokeilija ja riskien ottaja, joka jopa epäonnistuessaankin tekee merkittävää taidetta.

Lehdon viimeisin elokuva Kalervo Palsa ja kuriton käsi on oiva esimerkki Lehdon lahjakkuudesta, sitkeydestä ja taiteellisen vision vahvuudesta. Kalervo Palsa ja kuriton käsi on vuoden kummallisin, rohkein ja ehkäpä tärkein kotimainen elokuva. Joskus latteaksikin moitittujen kotimaisten elokuvien joukossa se on anarkistisen epäpuhdas, karhea helmi.

PMMP-yhtye
Suomalainen pop- ja rock-yhtye PMMP on kuulunut maamme musiikki- ja kulttuurielämän merkittävimpiin vaikuttajiin ja uudistajiin viimeiset kymmenen vuotta. Yhtye tuli tunnetuksi vuonna 2003 kesähitillään Rusketusraidat, minkä jälkeen yhtye on muun muassa julkaissut kuusi erillistä albumia sekä kuulunut maamme kysytyimpiin keikkabändeihin.

PMMP on ansainnut vahvan suosionsa monestakin syystä. Ennen kaikkea yhtye tunnetaan rohkeasta ja uudenlaista naisenergiaa nostattaneesta lyriikastaan, tarttuvista melodioistaan sekä mukaansatempaavasta lavashowstaan.

PMMP:n keulahahmot, laulajat Mira Luoti ja Paula Vesala, ovat vastanneet myös kappaleiden sanoituksista. PMMP:n laulut käsittelevät elämää, ystävyyttä, seksuaalisuutta, rakkautta, mutta myös yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten naisen asemaa, usein feministisestä näkökulmasta. PMMP on rakentanut rohkeasti uudenlaista naiskuvaa ja yhtyeen laulusolistit ovat olleet positiivisella tavalla valtavirrasta poikkeavia esikuvia nuorille naisille ja tytöille.

PMMP:n säveltäjänä ja tuottajana toimi Jori Sjöroos. Juho Vehmanen vastasi bassosta, Heikki ?K elju? Kytölä rummuista ja Mikko Virta kitarasta. Hyvästä yhteen hiileen puhaltamisen taidosta kertoo osaltaan se, että yhtyeen kokoonpano pysyi samanlaisena koko toiminnan ajan.

PMMP päätti kymmenen vuotta kestäneen uransa tänä syksynä. Yhtyeeltä oli rohkea päätös lopettaa huipulla. PMMP soitti ainakin toistaiseksi viimeisen keikkansa 27.lokakuuta loppuunmyydyssä Helsingin jäähallissa.

Kirjailija Salla Simukka
Salla Simukka on suomalainen kirjailija ja suomentaja, joka toimii myös Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden kriitikkona sekä nuorten kirjallisuuslehti Lukufiiliksen toimitussihteerinä. Hän on opiskellut Turun yliopistossa pohjoismaista filologiaa, suomen kieltä, yleistä kirjallisuustiedettä, luovaa kirjoittamista ja naistutkimusta.

Simukan vuonna 2002 ilmestynyt esikoisteos, nuortenromaani Kun enkelit katsovat muualle kertoo kahden teinitytön rakkaudesta. Vuonna 2012 julkaistu kirjapari Jäljellä ja Toisaalla on lähitulevaisuuteen sijoittuva nuorten dystopia maailmasta, jossa tavallisuus ei ole enää mitään. Tästä kirjaparistaan Salla Simukka sai Topelius-palkinnon vuonna 2013.

Salla Simukan poikkeuksellisen vahva kansainvälinen läpimurto on Lumikki Anderssonista kertova trilleritrilogia, jonka ensimmäinen osa Punainen kuin veri ilmestyi Suomessa keväällä 2013 ja toinen osa Valkea kuin lumi saman vuoden syksyllä. Koko kirjasarjan käännösoikeudet on myyty puolen vuoden aikana jo 37 maahan, tiukan huutokaupan jälkeen. Tällaista ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut suomalaiselle kirjailijalle.

-- -- --

Suomi-palkinto myönnetään tunnustuksena merkittävästä taiteellisesta urasta tai huomattavasta taiteellisesta saavutuksesta taikka lupaavasta läpimurrosta. Suomi-palkintoja on jaettu vuodesta 1993. Vuoteen 1998 saakka jaettiin myös Nuoren taiteen Suomi-palkintoja.

Suomi-palkinnon jakamista varten ministeriö asettaa vuosittain asiantuntijaraadin, jonka tehtävänä on avustaa Suomi-palkinnolla palkittavien taiteilijoiden valintaa. Tänä vuonna raadissa ovat olleet kutsuttuina elokuvaohjaaja, tuottaja, käsikirjoittaja Jouko Aaltonen, kulttuuritoimittaja, taidekriitikko Otso Kantokorpi, kirjailija Hannele Mikaela Taivassalo, johtaja Hanna Rosendahl ja kirjailija, viihdetaiteilija Jukka Virtanen.

Raadin jäseninä ovat lisäksi virkansa puolesta opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja ja Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Minna Sirnö. Sihteerinä toimii johtaja Hannele Lehto.

Lisätietoja: johtaja Hannele Lehto (OKM), p. 0295 3 30185