Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot kolmelle ammattiopistolle

Vuoden 2004 laatupalkintokilpailussa erityisteemana oli alueellinen vaikuttavuus ja rooli aluekehittämisessä.

- Alueellinen elinkeinoelämän kehittäminen edellyttää monipuolista osaamista. Tähän ammatillinen koulutus vaikuttaa yhdessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Usein ammatillinen osaaminen ja koulutus jäävät aluekehitysvaikutuksia tarkasteltaessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen varjoon. Huomio kiinnittyy helposti vain yliopistojen huippututkimukseen ja -osaamiseen. Unohdetaan, että yhtä lailla tarvitaan ammatillista huippuosaamista, jota voidaan kehittää ammatillisessa koulutuksessa yhdessä työelämän kanssa, sanoi ministeri Haatainen.

- Ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä haasteita on työpaikalla tapahtuvan oppimisen laajentaminen ja kehittäminen. Ammattiosaamisen näyttöjen liittäminen ammatilliseen peruskoulutukseen vuonna 2006 lisää entisestään yhteistyötä työpaikkojen kanssa.

- Vuotta 2005 vietetään Ammattiosaajan teemavuotena, jonka päätapahtuma on toukokuussa järjestettävät ammattitaidon MM-kilpailut. Teemavuoden toteuttaminen perustuu yhteistyöhön ja laajaan toteuttajaverkostoon. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien panos on ensiarvoisen tärkeä teemavuoden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ministerin mukaan opetusministeriö tukee monin tavoin ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimia koulutuksen laadun, vaikuttavuuden ja vetovoimaisuuden kehittämiseksi.

- Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot ovat yksi keskeinen muoto tässä.

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon avulla tuetaan ja kannustetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toimintansa laadun arviointiin ja kehittämiseen. Tavoitteena on löytää parhaita käytäntöjä muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi. Laatupalkinnon kohteet ja kriteerit luovat puitteet koulutuksen järjestäjän oman toiminnan itsearvioinnille. Lisäksi laatupalkintojen avulla pyritään edistämään ammatillisen koulutuksen tunnettavuutta, arvostusta ja vetovoimaisuutta, ja vuosittaisilla painopistealueilla kiinnitetään huomioita erilaisiin erityisteemoihin.

Vuoden 2004 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon saajat:

Suomen Liikemiesten Kauppaopisto - Atk-instituutti (SLK) on vuonna 1999 kahdesta oppilaitoksesta muodostettu kaupan ja hallinnon alan oppilaitos. SLK:ssa on tehty laatutyötä jo pitkään, ja se näkyy oppilaitoksen päivittäisessä toiminnassa. Johtamista ja strategiatyötä leimaa käytännönläheisyys, joka tukee hyvin arjen työkäytäntöjä. Oppilaitoksen arviointi- ja strategiatyö on systemaattista samoin kuin arviointituloksista ohjautuva kehittäminenkin.

SLK on profiloitunut oppilaitokseksi, jolla on pitkäaikaiset työelämäkumppanuudet. Työelämän kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä, josta mainittakoon muun muassa työelämän osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön samoin kuin työelämälähtöisten opetuksen kehittämismenetelmien käyttö. Yrittäjyys on integroitu hyvin opintoihin, josta on esimerkkinä alan harjoitusyritys. Oppilaitos on haluttu yhteistyökumppani myös muille sidosryhmille. SLK:n yhteistyö peruskoulujen ja lukioiden kanssa on omalta osaltaan lisännyt ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta pääkaupunkiseudulla.

Suomen Liikemiesten Kauppaopisto - Atk-instituutti kouluttaa ammattiin opiskelijoita, jotka sijoittuvat hyvin työelämään ja joiden ammattitaitoon työelämässä ollaan tyytyväisiä. Myös opiskelijat ovat tyytyväisiä oppilaitoksen antamaan opetukseen ja he luottavat mahdollisuuksiinsa työllistyä valmistumisensa jälkeen

Ravintolakoulu Perho on hotelli- ja ravintola-alan yritysten vuonna 1935 perustama, Suomen ensimmäinen hotelli- ja ravintolakoulu. Nykyisellään se on Haaga Instituutti-säätiön ylläpitämä oppilaitos. Oppilaitoksen toimintaa on jo kymmenen vuoden ajan ohjattu oman laatujärjestelmän, Perho Qualityn, avulla, joka näkyy monipuolisesti käytännössä. Oppilaitos arvioi ja parantaa toimintaansa systemaattisesti ulkoisen ja sisäisen arvioinnin avulla. Toimintansa kehittämisessä se hyödyntää opiskelijoilta, henkilöstöltä ja sidosryhmiltä keräämiään palautteita. Oppilaitoksen keskeiset prosessit on määritelty, ja niitä leimaa voimakas asiakaslähtöisyys. Sillä on käytössään myös monipuoliset mittarit, jotka osoittavat tulosten myönteistä kehitystä. Perholla on kestävän kehityksen ohjelma, jota hyödynnetään opetuksessa.

Perholla on työelämä- ja kumppanuussuhdestrategia, jonka avulla suunnitellaan, arvioidaan ja parannetaan kumppanuussuhteita. Perho onkin haluttu yhteistyökumppani, mitä osoittavat vahvat työelämäsuhteet ja monipuolinen kansainvälinen toiminta. Työpaikkaohjaajakoulutuksen suunnittelussa on otettu huomioon työelämän lähtökohdat ja tarpeet.

Perhon henkilöstön työtyytyväisyys on hyvällä tasolla, mitä osoittavat pitkäaikaiset palvelussuhteet ja henkilöstön vähäinen vaihtuvuus. Oppilaitoksessa huolehditaan henkilöstöstä, ja se näkyy esimerkiksi niin, että henkilöstön kouluttautumiseen suhtaudutaan myönteisesti ja niin, että henkilöstöllä on mahdollisuudet joustavien työaikojen noudattamiseen elämäntilanteidensa mukaisesti. Myös ns. hiljaisen tiedon siirtämisestä nuorille työntekijöille huolehditaan.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymään kuuluu 19 kuntaa. Yhtymässä annetaan ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta kuudella eri koulutusalalla. Suuren koulutuskuntayhtymän laatutyön on tehnyt mahdolliseksi omistajayhteisön ja peruskuntien vahva sitoutuminen toiminnan kehittämiseen. Kuntayhtymällä on laajaa sidosryhmä- ja hankeyhteistyötä, ja sen myötä kuntayhtymästä on kehittynyt vahva maakunnallinen vaikuttaja. Alueen työelämän kanssa on tehty pitkäjänteistä ja ennakkoluulotonta yhteistyötä, ja työelämän edustajia on mukana suunnittelemassa kuntayhtymän koulutusta. Osallistumalla aktiivisesti erilaisiin hankkeisiin Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä toimii omalla alallaan maakunnallisena kehittämisveturina. Koulutuskuntayhtymä on ottanut vastuuta koko alueen väestön osaamisesta ja kehittämisestä. Kuntayhtymän omalla henkilöstöllä toteutettavien kehittämishankkeiden avulla saadaan hankkeiden tulokset linkittymään koko yhtymän ja sen oppilaitosten toimintaan.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on monialaisuudestaan ja toimintayksikköjensä lukuisuudesta huolimatta tehnyt määrätietoisesti ennakointi- ja strategiatyötä, joka ilmenee tulevaisuuteen suunnattuna ammatillisen koulutuksen pohdiskeluna ja opetussuunnitelmien ja muiden asiakirjojen yhdensuuntaisuutena valitun strategian kanssa. Yhtymän prosessien kehittämisessä hyödynnetään asiakkaiden, sidosryhmien ja opiskelijoiden näkemyksiä.

Lisätietoja:

- ylitarkastaja Mika Tammilehto (opetusministeriö), puh. (09) 160 77316, 0400 425 522

- ylitarkastaja Jukka Lehtinen (opetusministeriö), puh. (09) 160 77224, 040 577 0584