Aasia-yhteistyössä lisättävä opiskelija-, tutkija- ja asiantuntijavaihtoa
Opetusministeriön selvitysmies Markku Linna on laatinut ehdotuksen toimenpiteistä, joiden avulla voidaan parantaa suomalaisten tutkimus-, koulutus- ja kulttuurialan Aasia-yhteistyötä. Ehdotukset koskevat yhteistyötä Intian, Japanin, Kiinan ja Korean tasavallan kanssa. Selvitysmiehen mukaan yhteistyön tavoitteiden tulisi olla selkeämpiä, koordinaatiota tulisi parantaa, opiskelija-, tutkija- ja asiantuntijavaihtoa lisätä, järjestää opetus-, kulttuuri- ja tiedetoimialan pysyvä läsnäolo eräissä maissa sekä lisätä rahoitusta. Selvitys luovutettiin opetusministeri Sari Sarkomaalle sekä kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille torstaina Helsingissä.
Tavoitteiden selkiyttämiseksi ja koordinaation parantamiseksi selvitysmies ehdottaa, että opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja ulkoasiainministeriö organisoivat säännöllisen ministeriöiden välisen yhteistyön opetus-, tiede- ja kulttuurialan valtakunnalliseksi koordinoimiseksi. Yhteistyöelimen tulee laatia yhteiset tavoitteet näiden sektoreiden yhteistyölle Aasian maiden kanssa. Lisäksi ministeriöiden välisen yhteistyöelimen tehtävänä olisi käsitellä kaikki valmisteilla olevat tiede-, teknologia-, koulutus- ja kulttuuriasiakirjat.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorienneuvostojen tulee yhdessä opetusministeriön kanssa valmistella yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen tavoiteohjelma yhteistyölle Aasian maiden korkeakoulujen kanssa. Samalla tulee valmistella laajennus suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksille suorittaa opintoja Aasian maiden korkeakouluissa osana suomalaista korkeakoulututkintoa. Ammattikorkeakoulujen englanninkielinen nimike tulisi tarkistaa niiden aseman selkiyttämiseksi.
Suomalainen koulutusosaaminen kiinnostaa Aasiassa. Opetusministeriön ja Opetushallituksen tulee valmistella toimenpiteet, joilla suomalaista koulutusosaamista voidaan myydä Aasian maihin. Hallituksen ohjelmassa mainittu kokeilu ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden opiskelumaksuista antaa uusia mahdollisuuksia korkeakouluopiskelijoille. Opettajien täydennyskoulutuksessa ja koulunjohtajien koulutuksessa on mahdollisuuksia koulutuksen kaupalliseen hyödyntämiseen.
Tutkimusyhteistyössä yliopistojen tulisi keskittyä yhteistyöhön parhaiden yliopistojen kanssa ja yhteen sovittaen toimensa Suomen Akatemian kanssa. Suomen Akatemian tulee jatkaa tavoitteellista ja johdonmukaista rahoitusyhteistyötä keskeisten Aasian tiedemaiden kanssa, jotta suomalaisten tutkijoiden yhteistyömahdollisuudet lisääntyisivät. Erityisesti tulee tukea suunnitelmallista ja pitkäaikaista tutkimusyhteistyötä.
Kulttuuripolitiikan toimijoiden yhteistyön tehostamiseksi tulisi perustaa Aasia-yhteistyöverkosto, joka arvioi kulttuurialan yhteistyön tilaa ja laatii kulttuurialan selkeän tavoiteohjelman. Verkosto toimisi myös ministeriöiden välisen yhteistyön asiantuntijaelimenä.
Paikallisten konsulttien palkkaamiseen tulee varata riittävästi määrärahoja, jotta kunkin markkinan erityispiirteet voidaan parhaiten hyödyntää. Lisäksi olisi tarpeen harkita joillakin aloilla pidempiaikaisten paikallisten konsulttien käyttämistä/palkkiopohjaista palkkaamista pitkäjänteisen, paikallistuntemukseen perustuvan yhteistyön kehittämiseksi. Suomessa olevia Aasian maiden ystävyysseuroja ja kohdemaissa olevia Suomen ystävyysseuroja tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää kulttuuriyhteistyön käytännön toteutuksessa.
Toimenpide-ehdotusten lähtökohtana on, ettei Aasian maihin perusteta uusia erillisorganisaatioita, vaan olemassa olevia organisaatioita ja niiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota vahvistetaan. Japanissa jatketaan ja tehostetaan yhteistyötä Tokiossa olevan suurlähetystön, Suomen Japanin Instituutin, Tekesin ja Finpron kesken. Opetusministeriön toimialan kannalta on erittäin tärkeää, että Suomen Japanin Instituutin toimintaedellytyksistä huolehditaan.
Kiinaan ja Intiaan ei selvityksen mukaan ole tarkoituksenmukaista perustaa erillistä kulttuuri- ja tiedeinstituuttia. Sen sijaan selvitysmies ehdottaa, että opetusministeriön hallinnonalan rahoituksella lisätään suurlähetystöjen henkilökuntaan tiede- ja kulttuurineuvokset. Neuvoksen tehtävä olisi mm. luoda ja ylläpitää yhteistyöverkostoa, pitää yhteyttä suomalaisiin toimijoihin ja välittää heille yhteistyöpartnereita, lisätä suomalaisen kulttuurin, tieteen ja koulutuksen näkyvyyttä, edistää liikkuvuutta, edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä, sekä raportoida säännöllisesti opetus- tiede- ja kulttuurialan ajankohtaisista kehityssuunnista.
Korean Tasavallan osalta selvitysmies esittää, että Suomen Akatemia ja korkeakoulut sekä tarpeen mukaan myös opetusministeriö voisivat aika-ajoin sijoittaa Souliin virkamiehen määräajaksi, esimerkiksi 3–6 kuukaudeksi, solmimaan yhteistyösuhteita ja avustamaan suomalaisia toimijoita. Lisäksi tulisi selvittää mahdollisuudet sijoittaa Singaporessa olevaan suurlähetystöön opetusministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhteisellä rahoituksella yksi virkamies vastaamaan yhteistyöstä Kaakkois-Aasian maiden kanssa.
Lisätietoja: selvitysmies Markku Linna, puh. 0500 442 639