Kolumni: Antti Närhinen
Työolotietoa Euroopasta: Suomi työelämän laadun kärkimaita Euroopassa – työn kova tahti ja vaatimukset huolena

Työelämän jatkuva murros – erityisesti teknologian kehitys – korostaa entisestään ajantasaisen, jatkuvan ja laadukkaan tutkimustiedon tarvetta ja merkitystä päätöksenteossa.

Suomessa työelämää on seurattu systemaattisesti jo 1970-luvulta Tilastokeskuksen työolotutkimuksilla sekä 1990-luvulta alkaen vuosittaisella työolobarometrilla. Pitkät aikasarjat tuottavat luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa työelämän kehittämisen tueksi.

Näiden kansallisten tutkimusten lisäksi työoloista on saatavilla Euroopan tason tietoa aina 1990-luvulta lähtien Eurofoundin Euroopan työolotutkimuksesta (EWCS). EWCS on toteutettu noin viiden vuoden välein ja se mahdollistaa jäsenmaiden vertailun. Tässä kirjoituksessa tehdään muutamia nostoja sen pohjalta. Tutustu tuloksiin tarkemmin.

Vahva perusta: laatu, autonomia ja työaika

Tuoreimmassa vuoden 2024 Euroopan työolotutkimuksessa (EWCS 2024) Suomi sijoittuu monilla mittareilla Euroopan kärkeen: työn koettu palkitsevuus suhteessa vaatimuksiin, työaikojen joustavuus ja hallittavuus, vaikutusmahdollisuudet sekä uranäkymät ovat keskimääräistä parempia.

Erityisen vahvuuden muodostavat osaaminen ja autonomia. Työntekijöillä on hyvät mahdollisuudet oppia, käyttää osaamistaan ja vaikuttaa työn sisältöön. Tämä tukee innovaatioita, työn sujuvuutta ja uusien toimintatapojen syntyä. Joustavat työajat edistävät työn ja muun elämän tasapainoa, mikä vähentää poissaoloja ja vahvistaa työssä jaksamista.

Työn kova tahti ja vaatimukset varjona

Myönteisestä kokonaiskuvasta huolimatta työn kuormitus on korkeaa. Työn kova tahti, lisääntyneet vaatimukset ja jatkuvat keskeytykset työssä heikentävät työhyvinvointia ja kaventavat tuottavuuspotentiaalia. EWCS 2024 mukaan kuormituksen osalta Suomessa ei ole tapahtunut positiivista kehitystä vuodesta 2010 lähtien.

Lyhyellä aikavälillä kova tahti voi olla tehokasta, mutta pitkällä aikavälillä se voi heikentää tuottavuutta. Kestävä tuottavuus edellyttää tehokkaan toiminnan ja henkilöstön hyvinvoinnin tasapainoa työpaikoilla. Ratkaisuja voi etsiä työn organisoinnin ja johtamisen kehittämisen kautta, kunkin työpaikan omien tarpeiden pohjalta.

Sukupuolten erot näkyvät myös tuloksissa

Työelämän laadussa on eroja sukupuolten välillä. Miehillä työelämän laatu on monilla mittareilla parempi kuin naisilla, erityisesti palkassa, vähäisemmässä kuormituksessa ja uranäkymissä. Tämä merkitsee, että osa työvoiman potentiaalista jää hyödyntämättä. Erojen kaventaminen on tärkeää paitsi sukupuolten tasa-arvon, myös työpaikkojen toimivuuden ja koko kansantalouden kannalta.

Pitkäjänteinen kehitys näkyy tuloksissa

Pitkällä aikavälillä Suomen työelämän laatu on parantunut lähes kaikilla osa-alueilla. Kehitys heijastaa pitkäjänteistä panostusta työelämän kehittämiseen, jossa korostuvat yhteistyö ja luottamus. Eroja työpaikkojen välillä varmasti on, mutta kokonaiskuva on myönteinen: Suomessa tehdään työpaikoilla paljon hyviä ja oikeansuuntaisia asioita. Samanaikaiseen työn tuottavuuden ja laadun lisäämiseen kannattaa panostaa jatkossakin.

Työolotiedolla tärkeä rooli työelämän kehittämisstrategiassa 2035

Jotta voimme vastata kestävästi työelämän muutokseen, työn ja työelämän laadun ja osaamisen kehittäminen on nähtävä investointeina, jotka tukevat sekä hyvinvointia että tuottavuutta, ja maksavat näin itsensä takaisin parempana suorituskykynä.

Tätä näkemystä tukeva suomalaisen työelämän kehittämisstrategia 2035 julkaistiin kesäkuun alussa. Kun seuraamme, miten työelämä kehittyy suhteessa strategian tavoitteisiin, tarvitsemme säännöllistä ja ajankohtaista tutkimustietoa. Tällöin katseet kääntyvät niin kansalliseen kuin EU-tason työolotietoon.

Strategiaryhmä kutsuu kaikki työelämän kehittämisestä innostuneet mukaan rakentamaan tulevaisuuden työelämää. Osallistu, ilmoittaudu mukaan ja lue lisää työelämän kehittämisstrategiasta vuoteen 2035.

neuvotteleva virkamies Antti Närhinen, työ- ja elinkeinoministeriö