Selvitysmies Happonen esittää hammaslääkärikoulutuksen lisäämistä
Hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallistä kehittämistä selvittävän professori Risto-Pekka Happosen mukaan suun terveydenhuollon ongelmat eivät ole ratkaistavissa yksinomaan hammaslääkärikoulutusta lisäämällä. Tarvitaan lisäksi koulutuksen rakenteellista ja sisällöllistä uudistamista ja yhteistyön parantamista hammaslääkärien ja terveydenhuollon muiden ammattiryhmien välillä. Selvitysmies on saanut lisäaikaa yksityiskohtaisten ehdotusten ja perustelujen laatimiseen. Raportti luovutetaan opetusministeri Sari Sarkomaalle elokuun lopulla.
Selvitysmies aikoo esittää hammaslääkärikoulutuksen vuosittaisen sisäänoton nostamista nykyisestä noin 100 opiskelijasta 160 opiskelijaan, missä on huomioitu myös tarve lisätä erikoishammaslääkärikoulutusta. Valtioneuvosto päättää hammaslääkärikoulutusmääristä osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitysmiehen mukaan koulutustarvetta tulee tarkistaa säännöllisesti valmistuvien hammaslääkärien määrän, hoitopalvelujen saatavuuden ja työllisyystilanteen perusteella.
Hammaslääkäripulan korjaamiseksi ei ole olemassa nopeita ratkaisuja. Eläkkeelle jäävien hammaslääkärien lukumäärä on huomattavasti suurempi kuin valmistuvien.
Itä-Suomen hammaslääkäripula ei ole selvitysmiehen mukaan hoidettavissa pysyvästi ilman jossakin muodossa tapahtuvaa hammaslääkärikoulutusta Kuopiossa. Opetusministeriölle esitetty Oulun ja Kuopion yliopistojen yhteinen koulutusmalli ei selvitysmiehen mukaan takaa ratkaisua Itä-Suomen vaikeaan hammaslääkäritilanteeseen. Lopullisen ehdotuksen tekeminen Kuopion yliopiston hammaslääkärikoulutuksen toteuttamistavaksi edellyttää vielä jatkokeskusteluja yliopiston kanssa koulutuksen järjestelyistä ja kustannuksista.
Hammaslääketieteen koulutuksen keskeinen ongelma viime vuosina on ollut huono koulutuksen läpäisevyys. Vuosina 2001 – 2006 on valmistunut 277 hammaslääkäriä, kun vastaavasti viisi vuotta aiemmin aloittaneiden määrä on ollut yhteensä 432. Kuuden vuoden aikana hävikki on ollut vuosittain keskimäärin 35 %. Läpäisyä parantaviin toimiin onkin panostettava.
Selvitysmies aikoo ehdottaa hammaslääkärien peruskoulutuksen rakennetta kehitettäväksi niin, että kliinisen hoitoharjoittelun toteuttamisessa tehdään yhteistyötä kaikkien lääketieteellistä koulutusta antavien yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden sekä erikseen sovittavien terveyskeskusten kanssa. Yliopistojen hammaslääketieteen laitokset järjestävät tarvittavan koulutuksen yhteistyöyksiköissä kliinisen työn ohjaukseen osallistuville. Uudistus lisää kliinisen koulutuksen monipuolisuutta, parantaa mahdollisuuksia turvata pitkäjänteisesti hoitopalvelujen saatavuus maan eri osissa ja antaa nykyistä paremmat edellytykset palvelujärjestelmän kehittämiselle. Kliinisen koulutuksen hajauttamisen toteuttamisessa on otettava erityisesti huomioon opiskelijoiden sosiaalisten tarpeiden ja taloudellisen aseman turvaaminen.
Selvitysmies ei pidä suuhygienistien muuntokoulutusta hammaslääkäreiksi tarkoituksenmukaisena. Suun terveydenhuollon eri ammattiryhmien koulutusta tulee kehittää kiinteässä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Ammattiryhmien välistä työnjakoa tulee edistää tavalla, joka parantaa palvelujärjestelmän toimivuutta.
_ _ _
Lisätietoja:
- selvitysmies, professori Risto-Pekka Happonen, puh. (02) 333 8240 ja 040 702 1292
- erityisavustaja Laura Rissanen, puh. 041 540 4505