Muotitaiteilija Ilona Pelli ja arkkitehdit Anna Brunow ja Juhani Maunula saivat valtionpalkinnot
Vuoden 2011 muotoilun valtionpalkinnon saa muotitaiteilija Ilona Pelli pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta urasta vaatesuunnittelijana. Vuoden 2011 rakennustaiteen valtionpalkinnon saavat arkkitehdit Anna Brunow ja Juhani Maunula ansioistaan arkkitehtuurin ja hyvän arjen ympäristön kehittämisessä. Palkinnot ovat suuruudeltaan 15 000 euroa, ja ne jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki tiistaina Helsingissä.
Eri taiteen alojen valtionpalkinnot myönnetään tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kunkin taiteen alan hyväksi.
Valtion muotoilutoimikunnan palkintoperustelut:
Muotitaiteilija Ilona Pelli (s. 1951) kuuluu suomalaisen designvaatetuksen suunnittelijoiden kärkinimiin. Mallistojen muotokieli on pelkistetty, mutta samalla jännittävä. Pellin vaatesuunnittelun lähtökohdat ovat suomalaisen designin perinteessä: funktionaalisuus ja mittasuhteiden harmonia ovat hänelle tärkeitä. Toisaalta hän hyödyntää suunnittelussaan epäsymmetriaa ja suhteiden rikkomista.
Ilona Pellin muotokielessä voi nähdä viitteitä sisustusarkkitehdin koulutuksesta: vinot pinnat, kerroksellisuus ja ulokkeet ovat hänen suunnittelemiensa asujentunnusmerkkejä. Nykyaikaa hienosti ilmentävät mallistot perustuvat korkealuokkaisille materiaaleille, jotka tukevat asujen puhtaita muotoja. Villa, silkki, pellava ja materiaali-innovaatiot yhdessä graafisten perusvärien kanssa ovat tehneet hänen kokoelmiensa vaatteista monien kuluttajien kestosuosikkeja.
Käyttövaatesuunnittelun lisäksi Pelli tunnetaan upeiden juhla-asujen luojana. Tunnetuimpia niistä ovat tasavallan presidentti Tarja Haloselle suunnitellut iltapuvut itsenäisyyspäivän juhlavastaanotoille vuosina 2000 ja 2007. Ilona Pelli on myös menestyksekkäästi vienyt maailmalle pohjoismaista suunnittelua.
Valtion rakennustaidetoimikunnan palkintoperustelut:
Arkkitehdit Anna Brunow (s. 1951) ja Juhani Maunula (s. 1948) ovat olleet merkittäviä vaikuttajia suomalaisessa arkkitehtuurissa usean vuosikymmenen ajan. Heidän yhteisen, vuonna 1980 perustetun arkkitehtitoimistonsa tuotanto on ollut laajaa ja monipuolista. Sille on ollut leimallista kunnianhimoinen, aikaa seuraava ja uutta etsivä ote. Tämä on näkynyt erityisesti heidän suunnittelemissaan asuinrakennuksissa, jotka ovat ihmisläheisiä, harmonisia ja synnyttävät hyvää arjen ympäristöä. Heidän suunnittelutyönsä tuloksena on syntynyt laadukasta miljöötä, on kyse sitten ollut sosiaalisesta asuntotuotannosta, opiskelija-asunnoista, terveydenhuollon rakennuksista tai julkisesta rakentamisesta.
Lukuisten arkkitehtuurikilpailuvoittojen ohella Brunowin ja Maunulan töitä on palkittu mm. Helsingin kaupungin myöntämällä Rakentamisen ruusu -palkinnolla sekä eurooppalaisella vuoden teräsrakennepalkinnolla. Kansainvälistä mainetta arkkitehdit ovat saavuttaneet mm. Hampurin Hafen Cityn kansainvälisessä kutsukilpailussa (3. palkinto 1999) ja Kööpenhaminan uuden konserttitalon yleisessä kansainvälisessä kilpailussa (2. palkinto 1993).
Arkkitehtitoimisto Brunow - Maunulan ensimmäisiä toteutettuja rakennuksia oli yleisen arkkitehtuurikilpailuvoiton pohjalta syntynyt kulttuuritalo, Kuusankoski-talo (1985). Vuonna 2002 Kuusankosken kulttuuritalon kortteli täydentyi toimiston suunnittelemalla kirjastotalolla. Uusimpia töitä ovat ylioppilastalo Domus Gaudium Kampissa, Tapiolan tuuliniityn kerrostalot, HOAS Kumpula sekä vielä rakentamista odottava Kalastaman HOASin opiskelija-asuntokortteli. Peruskorjauskohteita ovat Elannon vanhoihin teollisuustiloihin sijoittuvat Kuvataideakatemian ja tanssitaiteen opetustilat Helsingin Sörnäisissä sekä Espoon Tapiolan terveysaseman laajennus- ja muutostyöt. Yliopistorakennuksissa, Viikin kehitysmaaopetuksen talossa sekä Otaniemen tietotekniikan talossa on veistoksellista muodonantoa ja voimakasta materiaalinkäyttöä.
Palkinnonsaajat ovat toimineet suunnittelutyönsä ohessa aktiivisesti opetus- ja tuomaritehtävissä kotimaassa ja ulkomailla. Anna Brunow on lisäksi ansiokkaasti vaikuttanut monissa arkkitehtuurin alan luottamustehtävissä edistäen arkkitehtikunnan ja rakennustaiteen asemaa yhteiskunnassamme. Hän on myös toiminut uutterasti hyvän ympäristön puolesta vaikuttamalla Suomen ensimmäisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman syntymiseen ja eteenpäinviemiseen.
Lisätietoja:
- taidesihteeri Kirsi Väkiparta (Taiteen keskustoimikunta), puh. 040 48 40 995