Maahanmuuttajien perusopetuksessa huomioitava paremmin oppilaiden oma kieli ja kulttuuri
Opetushallitus on laatinut opetusministeriön toimeksiannosta selvityksen maahanmuuttajaoppilaiden perusopetuksesta syyslukukaudella 2003. Selvityksessä tarkastellaan perusopetukseen valmistavaa opetusta, suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta, maahanmuuttajien äidinkielen opetusta sekä maahanmuuttajien omakieliseen tukiopetukseen, perusopetuksen suorittamiseen, oppilashuoltoon, oppilaanohjaukseen ja erityisopetukseen liittyviä kysymyksiä. Selvityksessä käsitellään myös maahanmuuttajaopetuksen kehittämistarpeita. Kyseessä on ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus maahanmuuttajaopetuksesta.
Selvityksessä suositetaan, että maahanmuuttajaoppilaiden kieleen ja kulttuuriin on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota oppilashuoltoon, oppilaanohjaukseen ja erityisopetukseen liittyen. Tulkkauksen saatavuudesta tulee huolehtia. Myös maahanmuuttajien äidinkielen opettajien asiantuntemusta tulisi käyttää mahdollisuuksien mukaan hyväksi.
Maahanmuuttajaopettajien täydennyskoulutusmahdollisuus tulee taata. Selvityksen mukaan suurimmat koulutustarpeet ovat "suomi toisena kielenä" -opetuksen ja monikulttuurisuuskasvatuksen alueilla.
Maahanmuuttajien opetuksessa tarvittavan oppimateriaalin ja opettajien tukimateriaalin saatavuus tulee varmistaa. Selvityksen mukaan Opetushallituksen verkkosivuille on laadittava lisää materiaalia opettajan tueksi maahanmuuttajien opetukseen. Selvityksessä esitetään myös, että syksyisin toteutettavan peruskoulutilastoinnin yhteydessä tulee kerätä tiedot suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan opiskelevista oppilaista.
Selvityksestä käy ilmi, että maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen keskittyy lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomen suurimpiin kaupunkeihin sekä kuntiin, joissa on turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Valmistavassa opetuksessa opiskeli 40 kunnassa 1195 oppilasta. Valmistavan opetuksen ryhmään tullessaan 12-17 -vuotiaista nuorista 6 % oli luku- ja kirjoitustaidottomia. Integrointi perusopetuksen ryhmiin pyritään yleensä järjestämään heti kun oppilaan kielelliset ja sosiaaliset taidot antavat siihen mahdollisuuden. Suurin osa kunnista järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta vähintään vuoden ajan. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajilla on hyvin erilaiset koulutustaustat.
Oppilaiden äidinkieliä oli kuntien ilmoituksen mukaan 74. Maahanmuuttajaoppilaista 77% sai oman äidinkielen opetusta 49 eri kielellä 104 kunnassa. Eniten aikaa käytetään suomen/ruotsin kielen opettamiseen, vähiten oman äidinkielen opettamiseen. Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen tunnit sijoittuvat pääsääntöisesti koulutuntien ulkopuolelle. 52 kuntaa ilmoitti, ettei opetusta voitu järjestää, koska opettajaa ei ollut saatavissa. Opettajista 34 % toimi päätoimisina maahanmuuttajien äidinkielen opettajina. Vailla muodollista kelpoisuutta on noin puolet opettajista.
Perusopetusikäisistä maahanmuuttajaoppilaista 75 % opiskelee suomea "suomi toisena kielenä" -oppimäärän mukaan. Tämän selvityksen antamien tulosten perusteella ruotsinkieliseen opetukseen osallistuvista suurin osa opiskelee ruotsi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Kuntiin on perustettu suomi toisena kielenä -opetukseen yhteensä 40 äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan virkaa.
Selvityksen tiedot kerättiin kyselylomakkeella kunnallisilta perusopetuksen järjestäjiltä sekä suomenkielisistä että ruotsinkielisistä kunnista Ahvenanmaata lukuunottamatta. Kyselyyn vastasi 74 % kyselyn saaneista kunnista. Aineistoa on täydennetty maahanmuuttajaopetuksen koordinaattoreilta, maahanmuuttajaopetuksen alueellisilta tukihenkilöiltä sekä maahanmuuttajien äidinkielen opettajilta saaduilla tiedoilla.
- - -
Vuonna 2002 Suomen peruskouluissa opiskeli 15 105 maahanmuuttajaoppilasta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa maahanmuuttaja määritellään seuraavasti: maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria.
- - -
Lisätietoja:
- ylitarkastaja Kristiina Ikonen (Opetushallitus), puh. (09) 7747 7282
- ylitarkastaja Maria Biskop (opetusministeriö), puh. (09) 160 77216