Laaja selvitys yleisistä kirjastoista EU-maissa

Bill & Melinda Gates -säätiö on julkaissut laajan selvityksen yleisten kirjastojen toiminnan vaikutuksista yli 15-vuotiaiden elämään EU:n alueella. EU-tason vertailutiedolla kirjastojen roolista elinikäisessä oppimisessa, työllistymisessä sekä sähköisen hallinnon ja aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä on suuri merkitys sekä kuntalaisten arkea parantavien toimien taustatietona että kansallisen ja EU-tason suuntaviivoja päivitettäessä.

Yleisten kirjastojen maisema EU:ssa

EU-alueen kaikista yli 15-vuotiaista 23 % ja maahanmuuttajista peräti 37 % on käyttänyt yleistä kirjastoa viimeisen vuoden aikana. Kirjaston käyttö vaihtelee huomattavasti eri EU-maissa.

Suurinta se on yli 15-vuotiaiden keskuudessa Suomessa (67 %) ja Tanskassa (57 %), vähäisintä Kreikassa (9 %), Bulgariassa ja Portugalissa (12 %), Italiassa (14 %) sekä Romaniassa ja Saksassa (16 %).

Kaksi kolmesta EU:n alueella asuvasta kokee, että yleiset kirjastot vastaavat yhteisön tarpeisiin vähintään melko hyvin.

Suomalaiset ovat tässäkin omassa sarjassaan: 90 % kaikista yli 15-vuotiaista pitää kirjastoja vähintään melko hyvinä vastaamaan yhteisön tarpeisiin ja erittäin tyytyväisiä on 45 %.

Tietokoneiden ja Internetin käyttö kirjastoissa

Koko EU:n yli 15-vuotiaasta väestöstä 4 % ja suomalaisista 19 % hyödyntää kirjastojen tietokoneita ja pääsyä Internetiin. Ahkerimmat käyttäjät ovat nuoria. Internetin ja tietokoneen käytössä kirjastot opastivat eniten yli 65-vuotiaita sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ja maahanmuuttajia.

EU-maissa kirjaston tietokoneita käyttävistä asiakkaista 30 % hyödynsi niitä viimeisen vuoden aikana työllistymiseen tähtäävässä toiminnassa ja 20 % omassa työssään. Suomen osalta työllistymisen ja työnteon tukemisen kehittyneet muodot nousevat esiin tutkimuksen laadullisessa analyysissa. Suomessa kirjastot mm. tarjoavat tiloja ”liikkuville toimistoille” ja neuvovat maahanmuuttajia hakukaavakkeiden täytössä.

Tutkimuksen mukaan kotien verkkoyhteydet korreloivat myönteisesti Internetin käyttöön myös yleisistä kirjastoista. Hollannissa, Tanskassa, Suomessa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa yli 80 % kotitalouksista on nettiyhteydet. Suomalaiset ja tanskalaiset ovat ahkerimpia verkon käyttäjiä myös yleisissä kirjastoissa.

Elinikäinen oppiminen ja aktiivinen kansalaisuus

Kaikkiaan 24 miljoonaa yli 15-vuotiasta eli neljännes kirjastojen asiakkaista on osallistunut oppimistapahtumaan kirjastossa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suomi on tässä vertailussa prosentuaalisesti lähellä keskiarvoa. Suuret kokonaiskäyttäjämäärät nostavat kuitenkin kirjastoissa oppimistapahtumaan osallistuvien suomalaisten määrän lähes 700 000 henkeen.

Etelä- ja Itä-Euroopassa asuvat hyödyntävät kirjastossa nettiä postaamiseen, verkkokyselyihin vastaamiseen hallinnollisten ja kuluttaja-asioiden selvittämiseen selvästi pohjois- ja länsieurooppalaisia enemmän. Etniset vähemmistöt ja romanit käyttävät muita väestöryhmiä enemmän viranomaisten verkkopalveluja kirjastoista.

Suomessa tehdyissä henkilökunnan haastatteluissa nousivat esiin viranomaisten verkkosivuihin, verottajan verkkopalveluihin ja Kelan palvelujen käyttöön opastaminen osana tietoyhteiskunta- ja ICT-kursseja.

Raportit:

• Käyttäjien käsityksiä tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyistä yleisissä kirjastoissa Suomessa. Loppuraportti. Maaliskuu 2013.
• Users’ perceptions of the benefits of ICT in public libraries in Finland. Final report. March 2013.
• Cross-European survey to measure users’ perceptions of the benefits of ICT in public libraries. Final report. March 2013.

Bill & Melinda Gates Foundation: http://www.gatesfoundation.org/

Lisätietoja:
Minna Karvonen, puh. 0295 3 30142; [email protected]