Eurostudent III: Opiskelijoiden taloudellisessa asemassa merkittäviä eroja
Eurostudent III -raportti Social and Economic Conditions of Student Life in Europe on ilmestynyt. Raportti käsittelee opiskelijoiden sosiaalista taustaa, asumista, toimeentuloa, opintotukea, ajankäyttöä ja liikkuvuutta Euroopassa. Raportista käy ilmi mm. se, että suomalaisen opiskelijan mediaanitulo on 20 maasta seitsemänneksi korkein. Itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan mediaanitulo on alhaisin Romaniassa (140 €/kk) ja korkein Sveitsissä (1 390 €/kk). Suomessa se on 780 euroa kuukaudessa.
Opintojen rahoituslähteet vaihtelevat maittain. Itsenäisesti asuvalla korkeakouluopiskelijalla on Portugalissa, Turkissa ja Irlannissa perheen tai vanhempien taloudellinen tuki tärkein rahoitusmuoto. Slovakiassa, Tshekissä, Virossa, Latviassa ja Espanjassa työtulot kattavat yli puolet tuloista. Ruotsissa ja Skotlannissa pääasiallisin rahoituslähde on valtion tuki. Itävallassa, Sveitsissä ja Liettuassa tulot koostuvat enimmäkseen työtulojen ja vanhempien tuen yhdistelmästä. Suomessa, Alankomaissa ja Englannissa/Walesissa tulot muodostuvat enimmäkseen valtion tuesta ja työtuloista.
Valtion tuen piirissä on yli 70 prosenttia korkeakouluopiskelijoista Ruotsissa, Suomessa, Skotlannissa, Turkissa, Alankomaissa, Englannissa/Walesissa sekä Ranskassa. Kohdennettu ja tarveharkintainen tuki on maissa, joissa vähemmistö opiskelijoista on tuen piirissä, kuten Slovenia, Espanja, Romania, Saksa, Itävalta, Sveitsi, Slovakia, Portugali, Viro, Irlanti, Bulgaria ja Tsekki. Suurimmassa osassa maita tuki muodostuu opintorahapainotteisesta tuesta. Maita, joissa tuki on enimmäkseen takaisinmaksettavaa lainaa, ovat Norja, Skotlanti, Turkki, Englanti/Wales ja Ruotsi.
Opiskelijat, joiden sosioekonominen tausta on alhainen, ovat yleensä aliedustettuina korkeakoulutuksessa. Opiskelijoita, joiden vanhemmilla ei ole korkeakoulutusta, on suhteellisen paljon Alankomaissa, Suomessa, Espanjassa, Sveitsissä ja Irlannissa.
Raportista käy myös ilmi, että Suomessa korkeakouluopiskelija käyttää opiskeluun viikossa vähemmän aikaa kuin eurooppalainen kollegansa. Opintoihin käytetään meillä 28 tuntia, kun muissa maissa käytetään 30-41 tuntia. Humanistit käyttävät opiskeluun Suomessa kaksi kertaa enemmän aikaa kuin tekniikan alan opiskelijat, kuten useammissa muissakin maissa. Työssäkäynti opintojen ohella on tavanomaista. Suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneista maista yli puolet opiskelijoista työskentelee opintojen ohella.
Tyypillinen korkeakouluopiskelija on 25-vuotias tai nuorempi. Keski-ikä on 24 vuotta, Suomessa 25 vuotta. Joissakin maissa opinnot aloitetaan ennen 20-vuoden ikää (Ranska ja Italia), joissakin maissa 20 ja 25 vuoden iän välillä (esim. Suomi ja Slovenia).
Eurostudent III on HIS:n (Hochscule information system Gmbl) koordinoima kansainvälinen Euroopan Unionin komission sekä Saksan opetusministeriön rahoittaman tutkimusprojektin raportti. Tutkimustulokset perustuvat kussakin maassa tehtyyn kansalliseen kyselytutkimukseen. Suomen tutkimus toteutettiin vuonna 2006.
-----
Lisätietoja: ylitarkastaja Virpi Hiltunen p.(09) 160 77034, 040-5786991, [email protected]