Työryhmä: Hyvinvoinnin johtaminen kuntoon

Valtion ohjausjärjestelmää tulee uudistaa ottamalla käyttöön ilmiöpohjainen budjetointi, esittää kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutuksia selvittänyt työryhmä. Hyvinvointialueille ja useille toimijoille työryhmä esittää toimenpiteitä, joilla edistetään hyvinvointia ja ennaltaehkäistään monia sairauksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on koonnut tietoa kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutuksista sekä laatinut ehdotukset tarvittaviksi politiikkalinjauksiksi. Selvityksen yhtenä tavoitteena on vahvistaa kulttuurin ja liikunnan roolia hyvinvointipolitiikan merkittävinä toimialoina. 

Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset on tutkittu fakta, mutta se ei näy politiikkaohjauksessa. Työryhmän mielestä tässä on systeeminen ongelma: Nykyiset rakenteet, prosessit ja resurssit eivät tue vaikuttavaa toimintaa. Vaikuttavuuden vahvistamiseksi toimenpiteitä tarvitaan kolmella eri tasolla: strategisella tasolla, projektitasolla ja hanketasolla. Systeemisen muutoksen varmistamiseksi tulee tulevassa politiikkaohjauksessa huomioida kaikki nämä tasot.

Julkisen talouden ohjausta tulisi uudistaa ottamalla käyttöön ilmiöpohjainen budjetointi. Hallitusohjelmien strateginen ja ilmiöpohjainen toimintatapa ei välity projekti- ja hanketason toimintaan ilman budjettirakenteen uudistamista. 

Työryhmän raportti sisältää yhteensä 19 ehdotusta. 

Hallitusohjelmaan Kansallinen toimintakyky -ohjelma 

Vaalikauden alussa käynnistettävän Kansallinen toimintakyky -ohjelman painopisteenä on oltava kulttuurin ja liikunnan ennaltaehkäisevä toiminta. Ohjelmalla on oltava poikkihallinnollinen ohjausmandaatti ja johto sekä riittävä toimialakohtaisista momenteista irrotettu rahoitus.

Kysynnän kasvattaminen

Ennaltaehkäisyn painopistettä on siirrettävä tarjonnasta kysynnän lisäämiseen. Tämä toteutetaan Kansallinen hyvinvointikortti -sovelluksella. Kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin osallistumista tukevaan sovellusalustaan tulee lisätä esimerkiksi Ruotsissa käytössä oleva ominaisuus, jolla pääsee edullisesti muutoin tapahtumissa tyhjiksi jääville paikoille. 

Ennaltaehkäisy hyvinvointialueiden ja kuntien ohjauksen painopisteeksi

Hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla oleviin hoito- ja hoivapalveluihin tulee sisällyttää kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Lääkärin tulee voida määrätä liikunta- ja kulttuuriresepti, johon sisältyy rahoitus. Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoituksessa on huomioitava kulttuurin ja liikunnan ennaltaehkäisevä vaikutus.

Vaikuttaviksi osoittautuneita kansallisia ohjelmia, kuten Liikkuvat-kokonaisuus, Kansallinen ikäohjelma ja Harrastamisen Suomen malli, tulisi jatkaa.

Kirjastot ja YLE kulttuurin ja liikunnan edistäjiksi

Kirjastojen asemaa ja resursseja monipuolisina, kulttuuri- ja liikuntapalvelujakin tukevana, kansalaisten ”henkisinä kuntosaleina” tulee vahvistaa. YLEn kansallista sivistystehtävää kulttuurin ja liikunnan edistäjänä on vahvistettava.

Toimintakyvyn edistäminen myös osaksi kolmikantaa 

Työterveyshuolto on palautettava ehkäisevään, toimintakykyä ylläpitävään toimintaan. Työeläkejärjestelmän vastuuta asiakkaidensa toimintakyvyn ylläpitämisessä on vahvistettava.

Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset osaksi päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmää

Lisätietoja selvityshenkilöiltä: 
vanhempi asiantuntija Antti Kivelä, p. 040 482 7435
vanhempi asiantuntija Liisa Hyssälä, p. 040 753 9225
vanhempi asiantuntija Jouni Backman, p. 040 588 2560