Education at a Glance: Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa edelleen alle OECD-maiden keskiarvon

Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus (39 %) on edelleen OECD:n keskiarvoa (48 %) matalampi. Tiedot ilmenevät OECD:n Education at a Glance -julkaisusta, joka vertailee eri maiden koulutusjärjestelmiä. Vuonna 2025 julkaisun pääteemana on korkeakoulutus.

Julkaisussa analysoidaan eri maiden korkeakoulujärjestelmiä vertailemalla tutkintotyyppien osuuksia. Suomessa kaikissa tutkintotyypeissä tutkinnon suorittaneiden osuudet 25–34-vuotiaassa väestössä jäävät OECD-keskiarvon alapuolelle.

Vuonna 2024 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus Suomessa oli 15 %, kun OECD:n keskiarvo oli 16 %. Muissa Pohjoismaissa osuus oli korkeampi, esimerkiksi Tanskassa 20 %. Myös alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli Suomessa OECD-keskiarvoa matalampi.

Merkittävin ero korkeakoulutettujen osuuden välillä Suomessa ja OECD:n keskiarvossa johtuu siitä, ettei Suomen koulutusjärjestelmä sisällä lyhyitä korkea-asteen tutkintoja. OECD-maissa keskimäärin 7 % nuorista aikuisista on suorittanut lyhyen korkea-asteen tutkinnon.

Välivuodet Suomen erityispiirre

OECD nostaa esiin myös Suomen korkeakoulujärjestelmän erityispiirteitä, kuten myöhäisen aloitusiän (Suomessa keskimäärin 24 vuotta, OECD:n keskiarvo 22 vuotta) ja yleiset välivuodet ennen opintojen aloittamista (Suomessa 77 % uusista opiskelijoista, OECD:n keskiarvo 44 %).

Taustalla vaikuttaa Suomen valikoiva korkeakoulutuksen hakujärjestelmä. Vaikka maiden hakujärjestelmien vertailussa on eroja tilastointikäytännöissä, valikoitujen maiden joukossa Suomessa korkeakoulutuksen aloittaa pienin osuus hakijoista (29 %). Ruotsissa järjestelmä on lähes yhtä valikoiva, mutta monissa OECD-maissa yli puolet hakijoista aloittaa opinnot – esimerkiksi Ranskassa osuus on 82 %.

Suomessa ei-valittujen hakijoiden määrää nostaa ulkomaalaisten hakijoiden suuri osuus, joka kuitenkin väheni merkittävästi vuonna 2025 ulkomaalaisille hakijoille asetetun hakemusmaksun myötä.

Suomessa korkeampi läpäisyaste ja vähemmän keskeyttäjiä

Vastapainona hakujärjestelmän valikoivuudelle Suomessa korkeakoulutuksen läpäisyaste on OECD:n keskiarvoa parempi. 49 % opiskelijoista suorittaa alemman korkeakoulututkinnon tavoiteajassa, kun OECD-maissa keskimäärin vain 43 % valmistuu ajallaan.

Suomi erottuu monesta muusta OECD-maasta myös siinä, että Suomessa vain 5 % uusista opiskelijoista keskeyttää opintonsa jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Useissa maissa, mukaan luettuna muut Pohjoismaat, 10–20 % opiskelijoista keskeyttää opintonsa ensimmäisen vuoden aikana.

Opiskelijamäärät kasvoivat, mutta opiskelijakohtaiset menot vähenivät

Vuosina 2015–2022 korkeakoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi Suomessa 12 %, mikä ylittää selvästi OECD-maiden keskiarvon (5 %).

Samalla ajanjaksolla korkeakoulutuksen kokonaismenot Suomessa (ml. tutkimus- ja kehittämismenot) laskivat inflaatiokorjattuna 3 %, kun OECD-maissa ne kasvoivat keskimäärin 14,2 %. Tämän seurauksena opiskelijakohtaiset menot Suomessa vähenivät 13,5 %, mikä on OECD-maiden toiseksi suurin pudotus heti Meksikon jälkeen. OECD-maissa keskimääräinen kasvu oli 8,6 %.

Myös monissa Suomen verrokkimaissa opiskelijakohtaiset menot laskivat (Ruotsi -8 %, Alankomaat -4 %, Kanada -7 %), mutta näissä maissa opiskelijamäärät kasvoivat vielä enemmän kuin Suomessa (Ruotsi +16 %, Alankomaat +19 %, Kanada +17 %). Menojen lasku näissä maissa johtui siitä, että kokonaismenojen kasvu ei ole pysynyt opiskelijamäärän kasvun tahdissa.

Education at a Glance 2025 -julkaisu OECD:n verkkosivuilla

Lisätietoja: opetusneuvos Jukka Haapamäki, p. 0295 330 088