Skip to content

Työryhmä ehdottaa uutta lakia arkeologisesta kulttuuriperinnöstä

Ministry of Education and Culture
Julkaisuajankohta 24.10.2023 10.29
Tiedote
Kivilohkareista muotoon aseteltu Jatulitarha.
Kuva: Museovirasto / Soile Tirilä

Muinaismuistolain uudistamista valmistellut työryhmä ehdottaa, että arkeologisista jäännöksistä säädettäisiin aiempaa laajemmin uudella lailla. Nykyinen muinaismuistolaki kumottaisiin ja muita asiaan liittyviä lakeja muutettaisiin.

Työryhmän ehdottaa uutta lakia arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Lakia sovellettaisiin laajemmin kuin nykyistä muinaismuistolakia, jossa säädetään vain kiinteistä muinaisjäännöksistä, irtaimista muinaisesineistä ja laivalöydöistä.

Arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluisivat arkeologiset jäännökset, löydöt ja niistä hankittu tai tuotettu tieto. Lakiin sisältyisi luettelo arkeologisista jäännöksistä. Löytöjä olisivat esimerkiksi ihmisen valmistamat, muokkaamat tai käyttämät esineet, jotka olisivat löytyneet maasta tai vedestä, ja joiden omistaja ei olisi tiedossa tai jota ei voitaisi osoittaa. Lisäksi laissa määriteltäisiin erikseen saamelainen arkeologinen kulttuuriperintö osana laajempaa arkeologista kulttuuriperintöä.

Aikarajat ja vahvistusmenettely selkeyttämään rauhoitettavia kohteita

Laissa säädettäisiin arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämisestä. Osa arkeologisista jäännöksistä rauhoitettaisiin jatkossakin suoraan lain nojalla, mutta kriteereitä täsmennettäisiin aikarajoilla. 

Lain perusteella rauhoitettuja olisivat vuodelta 1860 tai sitä aiemmalta ajalta peräisin olevat arkeologiset jäännökset ja muinaisesineet. Tiettyjen arkeologisten jäännösten osalta aikarajana olisi vuosi 1721. Hylkyjen ja saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluvien arkeologisten jäännösten aikarajana olisi vuosi 1917. Merkittäviä muinaisesineiden löytöalueita ja jäännöksiä olisi mahdollista rauhoittaa erikseen päätöksellä. Muinaisesineiden löytämisestä tulisi ilmoittaa Museovirastolle, joka voisi liittää löydetyn esineen kokoelmiinsa maksamalla esineen löytäjälle löytöpalkkion.

Rauhoitettuun arkeologiseen jäännökseen ei saisi kajota ilman lupaa. Suoja-alueen määräämisen tilalle ehdotetaan menettelyä, jolla vahvistetaan rauhoitetun arkeologisen jäännöksen laajuus. Rauhoituskorvauksia koskevaa sääntelyä selkeytettäisiin ja ajantasaistettaisiin. Myös lain rikkomisesta seuraavia rangaistuksia selkeytettäisiin. 

Museovirasto säilyisi arkeologisen kulttuuriperinnön rauhoitusta valvovana viranomaisena, ja alueellisten vastuumuseoiden asiantuntijaroolia täsmennettäisiin. Saamelaisten arkeologista kulttuuriperintöä koskevat päätökset ratkaistaisiin saamelaisen arkeologisen kulttuuriperinnön lautakunnassa, joka ehdotetaan perustettavaksi Museoviraston yhteyteen.

Lakiuudistuksella halutaan edistää arkeologisen kulttuuriperinnön säilymistä monimuotoisena, turvata arkeologisen kulttuuriperinnön tutkimusta sekä edistää osallistumista arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja hoitamiseen. Tavoitteena on myös selkeyttää arkeologista kulttuuriperintöä koskevan lainsäädännön suhdetta muuhun lainsäädäntöön ja vahvistaa eri tahojen osallistumisoikeuksia ja oikeusturvaa.

Työryhmä on laatinut mietintönsä lakiesityksenä. Mietinnössä kuvataan valmistelutyön tulokset ja työryhmän ehdotus lainsäädännön uudistamiseksi. Työryhmän mietintöön sisältyy eriäviä mielipiteitä. Työryhmän mietinnöstä järjestetään seuraavaksi lausuntokierros.

Lisätietoja: hallitusneuvos Hanna Kiiskinen, p. 0295 330 086