Työryhmä ehdottaa muutoksia ensihoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden koulutusrakenteeseen sekä koulutuspolkujen siirtymien nopeuttamista

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hankkeen tulokset on julkaistu. Työryhmän ehdotuksen toteutuessa yliopistot valitsisivat jatkossa soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet suoraan maisteritutkintoon. Muutoksia ehdotetaan myös ensihoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden koulutusrakenteeseen.

Kehittämishankkeen tavoitteena oli tarkastella sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen koulutus- ja tutkintorakenteiden toimivuutta, harjoittelua, koulutuksen vetovoimaa ja uusia osaamistarpeita. Samaan aikaan on toteutettu sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelma. Sen toimenpiteet ovat painottuneet työelämän kehittämiseen, koulutusmäärien tarkasteluun ja tietopohjan luomiseen.

Työryhmä ehdottaa sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen koulutuspolkujen siirtymien sujuvoittamista. Yliopistot valitsisivat jatkossa mahdollisuuksien mukaan soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet suoraan maisteritutkintoon. Sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmien ja ristiinopiskelun kehittämiseksi jatkettaisiin hakkeen yhteydessä käynnistettyä alakohtaista yhteistyötä korkeakoulusektorien välillä.

Hanketyöryhmä ehdottaa muutoksia myös ensihoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden koulutusrakenteeseen. Jatkossa näihin ammatteihin valmistuttaisiin suorittamalla sairaanhoitajan tutkinto ja erikseen säännelty kätilön, terveydenhoitajan tai ensihoitajan koulutus.  Ehdotukset vähentäisivät tarvetta suorittaa useampia saman tason ja saman koulutusalan korkeakoulututkintoja.

Koulutuskysynnän kohdistuminen tutkintoon johtavaan koulutukseen on vienyt koulutuspaikkoja esimerkiksi nuorilta, joilla ei ole lainkaan korkeakoulututkintoa. Pitkät koululutuspolut ja se, että koulutuskysyntä kohdistuu saman alan ja saman tason tutkintojen suorittamiseen, lyhentää työuria ja näin pahentaa työvoimapulaa.

Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkintoon johtavat koulutukset ovat vetovoimaisia. Vetovoiman säilyttämiseksi on kehitettävä muun muassa alan ja ammattikuvien vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia ja kielen oppimista on kehitettävä korkeakoulujen ja työelämän yhteistyössä.

Tällä hetkellä haasteena on, että vaikka sosiaali- ja terveysalalla on tarvetta osaamisen uudistamiselle, nykyiset koulutus- ja urapolut eivät kaikilta osin muodosta toisiaan tukevia jatkumoita.

Hanketyöryhmän ehdottaa, että palvelujärjestelmän muuttuviin osaamistarpeisiin vastataan kehittämällä maksullista täydennyskoulutusta, pieniä osaamiskokonaisuuksia, modulaarista tutkintoon johtavaa koulutusta ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan malleja. Korkeakoulujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän yhteistyön tiivistäminen on edellytys useiden hanketyöryhmän ehdotusten toteutumiselle.
 
Lisätietoja: opetusneuvos Sanna Hirsivaara, OKM, p. 0295 330 404

Loppuraportti: Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hanke