Team Finland Knowledge –lähettiläs Ilkka Turunen: Suomen koulutus- ja teknologiaosaaminen kiinnostaa USA:ssa

Washingtoniin lokakuun puolivälissä suuntaava Team Finland Knowledge –lähettiläs Ilkka Turunen odottaa innostuneena alkavaa pestiään. Onhan kohdekaupunki poikkeuksellisen mielenkiintoinen näköalapaikka ja sikäläisessä hallinnossa tapahtuu jatkuvasti. Lähettilään tehtävänä on edistää suomalaistutkijoiden pääsyä Amerikan maaperälle sekä lisätä Suomen kiinnostavuutta amerikkalaisopiskelijoiden ja -tutkijoiden silmissä.

Turunen tuntee tulevan asemamaansa mm. OECD:ssa, maailmanpankissa ja muissa kansainvälisissä organisaatioissa työskentelyn kautta. Lisäksi hän on toiminut Fulbrightin hallituksessa. Lisäperehtyminen USA:n koulutus- ja tutkimusjärjestelmään on käynnissä.

Turusella on pitkä ura kansainvälisistä koulutuksen ja tutkimuksen asiantuntijatehtävistä. Hän toimi koulutuksen erityisasiantuntijan tehtävissä Pariisissa (2003-2005) ja Brysselissä (2000-2003). Ennen nykyistä tehtäväänsä opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevana virkamiehenä Ilkka Turunen oli pääministerin johtaman tutkimus- ja innovaationeuvoston TIN:n pääsihteeri vuodet 2010-2012.

Pitkät yhteistyön perinteet

Turunen luonnehtii Suomen ja USA:n korkeakoulu- ja tiedeyhteistyön historiaa pitkäksi ja kiinteäksi. ASLA- ja Fulbright -stipendeillä oli toisen maailmansodan jälkeen iso merkitys Suomen tieteen uudistumisessa.

- Tieteellisillä viittauksilla tarkastellen Yhdysvallat on ylivoimaisesti vetovoimaisin tutkijoidemme kumppanimaa. Kiinan nopeasta noususta huolimatta Yhdysvaltain tutkimusresurssit ovat edelleen maailman suurimmat. Monet huippututkijamme ovat myös etabloituneet Yhdysvaltain yliopistoihin, hän sanoo.

-Kun puhutaan tutkimus- ja kehitysmenojen BKT-osuuksista, huomataan, että vuonna 2016 Yhdysvaltain tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat yli 500 miljardia dollaria. Tästä summasta Suomen t&k –menot olivat samana vuonna vain 1,2 prosenttia.

Turunen huomauttaa, että Suomen olisi etsittävä aktiivisesti rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia vanhastaan tutun National Science Foundationin (NSF) lisäksi kaikkien keskeisten toimialojen tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta. Esimerkiksi avaruus-, puolustus- ja terveyshallinnot ovat NSF:a suurempia tutkimusrahoittajia.
 

Suomesta USA:aan ja toisinpäin

Washingtonissa erityisasiantuntijan tehtävänä on vaikuttaa siihen, että suomalaiset pääsisivät entistä enemmän mukaan amerikkalaisiin tutkimusverkostoihin. Amerikkalaisopiskelijoiden ja -tutkijoiden virtaa Suomeen puolestaan pyritään lisäämään.

-Tällä hetkellä suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee vuosittain 400-500 amerikkalaista. Yhdysvaltalaisopiskelijoiden määrä kansainvälisissä maisteriohjelmissamme kasvaa koko ajan. He ovat nyt jo kolmanneksi suurin ulkomainen maisteriopiskelijaryhmä kiinalaisten ja venäläisten jälkeen. Yhdysvalloilla on tavoitteena lisätä merkittävästi opiskelua ulkomailla. Tavoite sopii Suomelle erinomaisesti. Viime vuonna valmistuneessa Korkeakouluvisio 2030:ssä kannustetaan kv-opiskelijoiden määrän lisäämiseen.

- Kasvua ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Kilpailu osaajista kovenee. Vain koko opiskelu- ja tutkimusyhteisön korkealla laadulla pärjää.

Turusen mielestä Suomen olisi USA:han tähyillessään syytä katsoa tunnetuimpien tutkimusyliopistojen rinnalla laajemmin koko amerikkalaista korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmää.

- Ei pidä katsoa pelkästään yliopistojen ranking-listojen terävintä kärkeä. Sijaluvuilla 40-80 olevat yliopistot ovat nekin kansainvälisessä vertailussa huippuluokkaa. Yhdysvalloissa on yli 4 000 korkeakoulua. Monet community colleget ovat suomalaisten potentiaalisia yhteistyökorkeakouluja. Maassa on muitakin kasvukeskuksia kuin Piilaakso. Nyt pitäisikin ennakoiden löytää tulevat Piilaaksot, hän sanoo.

Suomi tunnetaan koulutus- ja teknologiaosaamisesta

Suomi tunnetaan USA:ssa koulutuksen mallimaana, jonka ratkaisuista monet osavaltiot ovat kiinnostuneet. Delegaatio toisensa jälkeen on vieraillut Suomessa tutustumassa kouluihin ja lukuisia esitelmiä ja esityksiä vieraille vuosien varrella on pitänyt myös Turunen.

Erityisesti amerikkalaisia suomalaiskouluissa kiinnostaa kaksi asiaa: miten laadukasta ja tasa-arvoista koulutusta voidaan kehittää tehokkaasti ja vaikuttavasti sekä opettajankoulutus. Koulutuksen ohessa Suomi tunnetaan teknologiastaan. Tämä koskee tekoälyä ja digitalisaation hyödyntämistä opetuksessa ja oppimisessa.

- Suomella on koulutuksen ja teknologian mallimaana hyvät edellytykset päästä vahvasti mukaan koulutusteknologian markkinoille, jotka USA:ssa ja maailmanlaajuisestikin ovat valtavat. Erään arvion mukaan edutechin globaali liikevaihto on vuoteen 2020 mennessä vähintään 250 miljardia dollaria.

Turusesta on tärkeää, että USA:sta ja sen hallinnosta puhuttaessa ei tuijotettaisi vain presidentti Donald Trumpiin. Maan koulutusjärjestelmä on hajautettu. Liittovaltion keskushallinto ohjaa koulutusta vain hankkeillaan. Koulutuksen järjestäminen, rahoitus ja hallinto ovat osavaltioiden vastuulla. USA:n koulutuspolitiikka ei ole kovin lähellä suomalaista ajattelua, mutta monia osavaltioita Suomen ratkaisut kiinnostavat.

-Yhteisiä teemoja ja huolenaiheita myös liittovaltion keskushallinnon kanssa löytyy. Näitä ovat mm. tekoälyn hyödyntäminen sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen parantaminen.

Korkeakoulut ratkomaan globaaleja ongelmia

Ilkka Turunen näkee aidon kansainvälisyyden siinä, että kv-tiedeyhteisö ratkoo yhdessä isoja, koko maailmaa koskettavia ongelmia.

- Suomalaisten korkeakoulujen on päästävä mukaan verkostoihin, joissa etsitään tutkimuksen ja osaamisen keinoin kestäviä ratkaisuja ikääntymisen, ilmastonmuutoksen, teknologisen murroksen ja kyberturvallisuuden kaltaisiin haasteisiin. On vaikea ajatella, että kestäviä ratkaisuja näihin kysymyksiin saadaan aikaan ilman USA:n tiedemaailman merkittävää panosta. Haluan osaltani vaikuttaa, että suomalaiset tutkijat pääsisivät mukaan korkeatasoisiin hankkeisiin, hän toteaa.

- Vaikka haluammekin pitää kiinni etevistä tutkijoistamme, on kaikkien etu, että suomalaiset pääsevät myös ulkomaisiin verkostoihin ja vahvistavat yhteyksillään Suomen tutkimusympäristöjä. Korkeakoulujen kunnianhimoinen tavoite on, että kykenisimme houkuttelemaan tänne parhaita osaajia, niiden joukossa myös suomalaisia paluumuuttajia.

- USA:ssa tieteen ja tutkimuksen kilpailu on erittäin kovaa, ja luottamuksen voi voittaa tai menettää nopeasti, mutta toimintakenttä on samalla äärimmäisen kiinnostava. Eri tieteenalojen näkökulmasta katsottuna USA on säilyttänyt ehdottoman asemansa tieteen ja teknologian ykkösmaana, hän summaa lopuksi.

Tiedote 26.9. Suomi lähettää maailmalle neljä tutkimuksen ja koulutuksen lähettilästä