Sidosryhmät keskustelivat valtion T&K –rahoituksen käytön suunnitelmasta

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) neljän prosenttiin osuuteen bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi valtio on sitoutunut lisäämään T&K-rahoitusta 1,2 prosenttiin BKT:sta 2030 mennessä. Edellytyksenä on, että yksityisen sektorin panostukset kattavat kaksi kolmasosaa T&K-menoista. Valtion T&K-rahoitusta lisätään tällä hallituskaudella 280 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtion T&K-rahoituksen käyttöä koskevan monivuotisen suunnitelman valmistelu on käynnistynyt opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimana. Valmistelun tueksi on perustettu laaja-alainen työryhmä. Suunnitelman valmistelua johtaa hallitusohjelman mukaisesti pääministerin puheenjohtama tutkimus- ja innovaationeuvosto TIN. 

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sidosryhmiä oli kutsuttu 15.11.2023 Tieteiden talolle hybriditilaisuuteen keskustelemaan T&K-rahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta. Tilaisuudessa oli yli 150 osallistujaa. Sidosryhmätilaisuuden järjestivät opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö.

Valmistelua johtavan työryhmän puheenjohtajat va. ylijohtaja Erja Heikkinen, OKM ja teollisuusneuvos Maija Lönnqvist, TEM pohjustivat keskustelua kertomalla suunnitelman valmistelun lähtökohdista ja keinoista rahoituksen tason nostoon. 

Tilaisuuden kahden paneelikeskustelun aiheina olivat T&K-toiminnan kunnianhimon lisääminen ja T&K-toimijoiden yhteistyön vahvistaminen. T&K-rahoituksen lisäämisen päämäärinä ovat tuottavuuden ja osaamisen lisääminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen sekä hyvinvoinnin ja pitkän aikavälin kasvun lisääminen. Näiden päämäärien saavuttamiseksi tarvitaan sekä kunnianhimoisempaa T&K-toimintaa että T&K-toimijoiden yhteistyötä. 

Panelistit nostivat esille muun muassa, että Suomi on ja se tulee pitää hyvänä paikkana innovoida. Tarvitsemme laadukkaita ja houkuttelevia osaamiskeskittymiä ja tutkimusinfrastruktuureja, joissa yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset kohtaavat. Tieto leviää osaamiskeskittymissä paremmin, ja niissä syntyy enemmän radikaaleja innovaatioita. Esille nousivat myös tarve kehittää kannusteita tutkimuksen laadun tukemiseksi ja kohdistaa julkista rahoitusta sellaisiin yritysten T&K-toimiin, jotka eivät ilman julkista tukea toteutuisi. Osaajien merkitys on keskeinen ja panelistit pohtivat keinoja lisätä tutkijakoulutettujen työllistymistä yrityksiin ja sektoreiden välistä liikkuvuutta. 

Osallistu valmisteluun - vastaa nyt kyselyyn

Suunnitelman valmistelun tueksi pyydämme sidosryhmien kommentteja otakantaa.fi-kyselyllä. Kysely on avoinna 22. marraskuuta saakka.

Pääset kyselyyn tästä linkistä 

Suunnitelmaluonnoksesta järjestetään lausuntokierros alkuvuodesta 2024.Kerromme valmistelun etenemisestä täällä. 

Lisätiedot: 
opetusneuvos Riina Vuorento, OKM, p. 029 533 0363
johtava asiantuntija Harri Länsipuro, TEM, p. 0295 047 305