Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla

Suomen kielen ja kulttuurin (SKK) opetukseen ulkomailla kohdistuvat säästöt ovat herättäneet keskustelua. Opetus- ja kulttuuriministeriöön on myös saapunut viestejä ja vetoomuksia asiaan liittyen. Tässä kirjoituksessa avaamme taustaa tehdyille ratkaisuille ja vastaamme esitettyihin huoliin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvostaa suuresti sitä asiantuntemusta, sitoutumista ja pitkäjänteistä työtä, jota eri toimijat ovat tehneet suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistämiseksi ulkomailla. Tämä toiminta on osaltaan vahvistanut Suomen kansainvälisiä kulttuurisuhteita.

SKK‑toiminta on kehittynyt eri aikakausina maailmantilanteen mukaan. Kulttuurinen yhteistyö vilkastui erityisesti 1960–1970‑luvuilla kahdenvälisten kulttuurisopimusten myötä. 1990‑luku toi mukanaan merkittäviä muutoksia: Neuvostoliiton hajoaminen, Baltian maiden itsenäistyminen ja Suomen EU‑jäsenyys lisäsivät kiinnostusta Suomea, suomen kieltä ja kulttuuria kohtaan erityisesti lähialueilla ja Euroopassa. Tällä hetkellä elämme jälleen murroksen aikaa, joka vaikuttaa laajasti kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin ja yliopistojen kielitarjontaan. Useimpiin näistä muutoksista emme pysty vaikuttamaan.

Laajimmillaan suomen kieltä ja kulttuuria opetettiin noin sadassa yliopistossa 30 maassa. Opetustoiminta on yhä laajaa ja tällä hetkellä opetusta tarjotaan noin 60 yliopistossa 23 maassa. Vuonna 2026 Opetushallituksen ulkomaanlehtoritoiminnan piirissä on 11 yhteistyöyliopistoa ja 11 ulkomaanlehtoria. Opetushallituksen tukema toiminta on tärkeää, mutta vain osa kokonaisuutta. Valtaosa suomen kielen yliopisto-opetuksesta maailmalla on toteutettu ilman valtion rahoitusta myös aiempina vuosikymmeninä.

SKK-toiminnan alkuperäisenä tavoitteena oli edistää suomen kieltä ja kulttuuria kansainvälisesti. Tarkoituksena oli myös varmistaa se, että eri maissa olisi suomen kieltä osaavia ja suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa tuntevia eri alojen korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Tämä tavoite on ollut perusteltu ja tärkeä.

On kuitenkin tunnistettava, että toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Suomalaiset korkeakoulut ovat kansainvälistyneet, ulkomaisten opiskelijoiden määrä Suomessa on kasvanut ja opiskelija- ja asiantuntijaliikkuvuus on EU‑jäsenyyden myötä lisääntynyt. Teknologinen kehitys sekä yliopistojen omat ratkaisut ovat uudistaneet kielten opetusta ja oppimisen tapoja. Näissä oloissa myös SKK‑toiminnan rakenteita ja rahoituspohjaa on tarpeen tarkastella uudelleen.

Suomen julkinen talous ja valtionhallinnon rakenteelliset linjaukset edellyttävät, että toimintaa arvioidaan kokonaisuutena. Kyse ei ole yksittäisistä toimijoista tai työn arvon kyseenalaistamisesta, vaan siitä, miten rajalliset resurssit kohdennetaan hallitusohjelman ja valtiontalouden kehyspäätösten mukaisesti.

Opetushallituksen kansainvälisten toimintojen tarkastelussa tavoitteena on ohjata käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman vaikuttavasti. Tästä näkökulmasta on katsottu perustelluksi kohdentaa säästöjä yhteen kokonaisuuteen sen sijaan, että leikkaukset hajautettaisiin tasaisesti kaikkiin toimintoihin.

Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö tarkastelevat SKK‑toiminnan tulevaisuutta yhdessä osana tulosohjausprosessia. Tavoitteena on löytää ajantasaiset ja kestävät yhteistyömuodot, jotka vastaavat muuttuneeseen toimintaympäristöön.

Valtionhallinto kehittää toimintamallejaan jatkuvasti, myös silloin, kun aiemmat rakenteet ovat olleet toimivia ja arvostettuja. Tämä on välttämätöntä, jotta toiminta säilyy tulevaisuudessakin vaikuttavana ja tarkoituksenmukaisena.