Kulttuurikierros 2026 käynnistyi Oulusta

Aamu valkeni Oulussa hieman harmaana ja kylmän keväisenä, kun Kulttuurikierros 2026 sai juhlavan alkunsa maanantaina 16. maaliskuuta. Kaupungintalon saliin kerääntyi kulttuuriväkeä ja päättäjiä, ihmisiä, joita yhdisti sama kysymys: mitä kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpano tarkoittaa käytännössä, ja mitä se voisi mahdollistaa?

Tilaisuuden avasi tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie, joka kuvasi kulttuurin olevan “muutosvoima, joka koskettaa jokaisen arkea ja vahvistaa koko yhteiskuntaa”. Hän muistutti, että kulttuuri on yhtä aikaa elinvoiman lähde ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden perusta – ja että juuri näiden vuoksi selonteon tavoitteet voidaan saavuttaa vain laajalla yhteistyöllä.

”Nyt jos koskaan aika on otollinen laajalle kulttuurikeskustelulle”, Talvitie painotti. Viitaten Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaan hän muistutti, miten haavoittuva kulttuuriperintö on ja miksi sen suojelu on kulttuuripolitiikan ydintä.

Kulttuurikierros kutsuu mukaan yhteiseen rakennustyöhön

Kulttuurikierros 2026 on enemmän kuin tapahtumakokonaisuus – se on kutsu yhteiseen kulttuuripoliittiseen uudistumiseen. Kierros vierailee kevään aikana kahdeksassa kaupungissa: Oulussa, Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Seinäjoella, Rovaniemellä, Turussa ja Helsingissä.

Jokaisessa kaupungissa nostetaan esiin:

• 110 kulttuuritekoa, jotka valmistellaan lahjaksi Suomen 110‑vuotisjuhlaan
• Kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpano, jonka aikajänne ulottuu 2040-luvulle
• Alueelliset keskustelut kulttuurin rakenteiden, rahoituksen ja saavutettavuuden tulevaisuudesta

Kierroksen tehtävä on tehdä näkyväksi, kuinka kulttuuripoliittinen selonteko muuttuu sanoista käytännön toimiksi – ja miten se tehdään yhdessä. 

Paneelissa rohkeita havaintoja: saavutettavuus ei toteudu tasaisesti

Avauspäivän paneelikeskustelua johti ylijohtaja Juha Rintamäki, ja keskustelijoiksi olivat kokoontuneet laaja-alainen joukko: kansanedustaja Pia Hiltunen, Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen, Oulu Urban Culture ry:n toiminnanjohtaja Heikki Myllylahti, Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen, opetusneuvos Mikko Hartikainen Opetushallituksesta sekä Taide- ja kulttuuriviraston pääjohtaja Emilie Gardberg.

Keskustelussa nousi esiin yksi selkeä viesti: kulttuuripalveluiden saavutettavuus vaihtelee huomattavasti alueittain.

Kaupunkikeskuksissa tarjonta on rikasta, mutta monilla alueilla kulttuurin äärelle pääseminen ei ole itsestään selvää. Paneelissa pohdittiin, miten kunnat, valtionhallinto ja kulttuuritoimijat voisivat yhdessä rakentaa ratkaisuja, jotka ulottuvat myös harvemmin asutuille alueille.

Ministerin puheessa ja paneelissa toistui teema, joka läpäisi koko päivän: kulttuuri ei ole vain kokemuksia tai tapahtumia, vaan yhteenkuuluvuutta lisäävä voima sekä antaa elinvoimalle ja innovatiivisuudelle tärkeän perustan. Sillä on selvä, että ilman kulttuuria sitä ei synny. Kulttuuri vähentää polarisaatiota, vahvistaa luottamusta, tukee hyvinvointia ja tarjoaa tilan, jossa voidaan ymmärtää ympäröivää maailmaa uudella tavalla.

Samalla korostui tarve uudistaa rakenteita – kulttuurin tulevaisuutta ei voida rakentaa vain julkisen rahoituksen varaan. Tarvitaan kumppanuuksia, uusia toimintamalleja ja ennakkoluulotonta kokeilua.

Yksi keskeisimmistä näkökulmista liittyi lapsiin ja nuoriin. Heille suunnatut yhdenvertaiset mahdollisuudet kokea ja harrastaa kulttuuria nähtiin koko kulttuuripolitiikan perustana. Harrastamisen esteitä on purettava, ja kulttuurin on oltava saavutettavaa kaikkialla Suomessa – myös niille nuorille, jotka eivät asu palveluiden äärellä.

Oulu esitteli kulttuurista särmäänsä 

Avaustilaisuudessa esiteltiin katsaus Oulun omaleimaiseen kulttuurielämään, joka on tunnettu innovatiivisuudestaan ja pohjoisesta ilmeestään. Yhtenä esimerkkinä nousi esiin Frozen People, elektronisen musiikin ja pohjoisen taiteen talvifestivaali.

Festivaali on tunnettu arktisesta tunnelmastaan, jossa karu talviluonto ja elektroninen musiikki kietoutuvat yhteen tavalla, joka houkuttelee niin paikallisia kuin matkailijoitakin. Frozen People toimii konkreettisena esimerkkinä siitä, miten kulttuuritoimijat voivat avata ovia uusille yleisöille ja samalla vahvistaa alueen vetovoimaa – juuri sitä, mitä selonteon tavoitteissa korostetaan.

Oulun aloitustilaisuus järjestettiin yhteistyössä Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Kulttuurikierros toteutetaan laajana yhteishankkeena opetus- ja kulttuuriministeriön, Taide- ja kulttuuriviraston, Museoviraston, Kansallisarkiston, Opetushallituksen, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen sekä Kulta ry:n kanssa.

Kulttuurikierros ei jää pelkäksi tapahtumaksi. Tilaisuuksissa kerätty palaute ja keskustelut analysoidaan, ja niitä hyödynnetään selonteon toimeenpanossa. Näin varmistetaan, että selonteon toteutus pohjautuu aidosti eri alueiden tarpeisiin. 

Kun kulttuuri kannattelee: Oulu muistutti yhteisön voimasta

Iltapäivällä Oulussa käydyt kansalliset dialogit syventyivät kahteen teemaan: Nuorten huominen sekä Kulttuurinen huoltovarmuus ja resilienssi. Näiden keskustelujen anti kulkee kierroksen mukana kaupungista toiseen ja rakentaa yhteistä näkemystä siitä, miltä suomalaisen kulttuuripolitiikan tulevaisuus näyttää.

Oulun kulttuuridialogeissa korostui, että taide ja kulttuuri toimivat henkisenä turvaverkkona aikana, jolloin uutisvirta ja some lisäävät turvattomuuden tunnetta. Eräs osallistuja kiteytti keskustelun ytimen: “Taide ja kulttuuri vahvistavat yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä – ne luovat resilienssiä yhteiskunnassa.”

Nuorten tilanteesta puhuttaessa esiin nousi kasvava paine: odotukset nopeista koulutusvalinnoista, somen luoma jatkuva vertailu ja epävarmuuden ilmapiiri. Nuoruuden koettiin kutistuneen – 14–15-vuotiailta odotetaan päätöksiä, joihin he eivät ole valmiita. Kulttuuri nähtiin yhtenä tärkeimmistä vastavoimista: se voi avata vaihtoehtoja, tarjota tilaa hengittää ja auttaa nuoria löytämään omat polkunsa myös silloin, kun kotitausta ei anna siihen tukea.

Rajamaadialogissa korostui erityisesti kirjastojen rooli suomalaisen henkisen turvallisuuden selkärankana. Kirjastot näyttäytyivät paikkoina, joihin voi tulla sellaisena kuin on ja joissa eri ikäiset kokevat olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Osallistujien mukaan kirjastot ovat “rauhan tyyssijoja”, joiden arvo kasvaa epävarmoina aikoina.

Dialogien yhteinen viesti oli selkeä: kulttuuri ja taide eivät ole yhteiskunnan laitamilla, vaan keskellä sen kriisinkestävyyttä. Kuten eräs osallistuja sanoi: “Me voidaan muuttaa maailmaa ja ratkaista asioita - mutta vain, jos muistamme olla läsnä toisillemme.”

Yhteinen suunta 

Oulussa alkanut Kulttuurikierros käynnisti matkan, jonka päämäärä on selkeä, mutta jonka reitti piirtyy yhdessä. Ministerin sanoin: “Kulttuuri ei ole vain menneisyyden peili – se on tulevaisuuden kompassi.”

Kulttuurikierros 2026 kutsuu jokaisen mukaan kulkemaan tätä polkua: keskustelemaan, ideoimaan ja rakentamaan kulttuurisesti kestävää tulevaisuutta, joka ulottuu kaikkialle Suomeen.