Skip to content

Kalliomäki Lifelong Guidance Policies and Systems -konferenssissa

Opetusministeriö
Julkaisuajankohta 6.11.2006 10.10
Puhe -

Opetusministeri Antti KalliomäkiLifelong Guidance Policies and Systems: Building the Stepping Stones 6.11.2006, Jyväskylän Paviljonki

Guidance policies - EU Presidency perspective

Arvoisa komissaari, hyvät Euroopan komission edustajat, arvoisa yliopiston rehtori, hyvät elinikäisen ohjauksen asiantuntijat

Minulla on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Suomeen ja erityisesti tänne Jyväskylään, "Suomen Ateenaan", joka on leimallisesti koulutuksen ja koulutustutkimuksen kaupunki.

Kun nyt Suomen puheenjohtajakausi unionissa on edennyt yli puolivälin, meidän on hyvä katsoa mihin asti olemme edenneet yhteisten koulutustavoitteidemme edistämisessä. Puheenjohtajakautemme koulutuspoliittisen asialistan päätavoitteiksi määriteltiin Elinikäisen oppimisen ohjelmasta tehtävä päätös, jäsenvaltioiden yhteisen Koulutus-2010 työohjelman edistäminen, koulutuksen laadun, tasa-arvon ja tehokkuuden sekä koulutuksen ja innovaatio-toiminnan yhteyden vahvistaminen.

Olen hyvin iloinen voidessani nyt todeta, että Neuvosto ja Euroopan Parlamentti ovat saavuttaneet yksimielisyyden uudesta Elinikäisen oppimisen ohjelmasta ja ohjelma pääsee alkamaan vuoden 2007 alusta. Päätös on tulosta edeltävien puheenjohtajamaiden ja Euroopan parlamentin tehokkaasta työstä, mistä lausun niille parhaat kiitokseni.

Ohjelma tukee EU:n kehittymistä tietoyhteiskuntana ja lisää yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Entistä laajempi joukko opiskelijoita, koululaisia, opettajia, tutkijoita, kouluttajia ja harjoittelijoita pääsee hyötymään ohjelmasta.

Ohjelman projekteihin osallistuvat nuoret ja aikuiset voivat parantaa eurooppalaisten kielien ja kulttuurien osaamistaan sekä oppivat kestävän kehityksen kannalta tärkeitä ajattelu- ja toimintatapoja.

Olen varma, että uusi ohjelma ja sen moninaiset yhteistyömuodot vaikuttavat hyvin myönteisesti koulutuksen laatuun ja vahvistavat koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta.

Olen myös tyytyväinen voidessani todeta, että neuvosto ja Euroopan Parlamentti ovat yhdessä päättäneet liikkuvuuden eurooppalaista laatuperuskirjaa koskevasta suosituksesta sekä elinikäisen oppimisen perustaitoja koskevasta suosituksesta. Nämä suositukset antavat merkittävän panoksen sekä henkilövaihtojen että kansallisten elinikäisen oppimisen strategioiden toteuttamiseen.

Uskon tämän myönteisten päätösten linjan jatkuvan, kun opetusneuvosto myöhemmin tässä kuussa kokoontuu hyväksymään päätelmät koulutuksen tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta sekä ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön painopisteistä sekä keskustelemaan korkeakoulu-opetuksen uudistamisesta Euroopassa.

Euroopan unioni on asettanut Lissabonin strategiassa tavoitteikseen kasvun, työllisyyden ja innovatiivisuuden vahvistamisen ja sosiaalisesti tasapainoisen kehityksen. Koulutuksella on tärkeä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Tutkimukset osoittavat, että hyvät oppimistulokset, koulutuksellinen tasa-arvo ja tehokkuus voidaan saavuttaa samanaikaisesti. EU:n yhteistyötä koulutusinvestointien tehokkuuden sekä korkealaatuisten ja tasa-arvoisten oppimistulosten kehittämiseksi on tarpeen syventää. Tässä korostuvat toisilta oppimisen ja yhteisen tietopohjan luomisen merkitys.

Valmistelussa oleva eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) tulee omalta osaltaan lisäämään jäsenmaiden mahdollisuuksia koulutusjärjestelmien tuottaman osaamisen ja pätevyyksien vertailussa. Tutkintojen viitekehyksen perustana ovat oppimistulokset ja saavutettu osaaminen - mielestäni tämä lähestymistapa on onnistunut ja se myös lisää eurooppalaisten koulutusjärjestelmien läpinäkyvyyttä ja helpottaa yhteistyötä kaikilla tasoilla.

Toinen tärkeä Euroopan tason kehittämishanke on opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET) kehittäminen ammatilliseen koulutukseen. Järjestimme lokakuussa alussa Espoossa ECVET-seminaarin, jossa jäsenmailla oli mahdollisuus laajasti keskustella järjestelmän kehittämisestä.

Tulokset seminaarista olivat rohkaisevat ja keskustelujen perusteella jäsenmaat odottavat mielenkiinnolla konsultaatioehdotuksen valmistumista. Katson, että ECVET täydentää valmis-tuessaan hyvin jo käytössä olevaa korkeakoulutuksen vastaavaa järjestelmää.

Hyvät kuulijat,

Tämän konferenssin aiheena on elinikäinen ohjaus ja sen kehittäminen. Uusien välineiden käyttöönoton ehdoton edellytys ovat monipuoliset ja riittävät ohjaus- ja tukipalvelut.

Ohjaus on yksi niistä avaintekijöistä, joilla voidaan edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja hyvien oppimistuloksien saavuttamista kaikilla koulutusasteilla. Toimintaympäristön nopea muuttuminen edellyttää, että pysymme jatkuvasti valppaina uusien haasteiden edessä ja otamme huomioon ne vaatimukset, joita esimerkiksi globalisaatio ja nopeasti kehittyvä tieto- ja osaamisyhteiskunta meiltä edellyttää.

Tärkeätä on kiinnittää huomiota myös siihen, että koulu edistää ja tukee oppimista kaikin tavoin. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen koulutuksessa edellyttää aktiivista ohjaus- ja tukitoimintaa. Tämän vuoksi olemmekin Suomessa käynnistäneet toimia, joiden tavoitteena on lisätä etenkin peruskoululaisten kouluhyvinvointia.

Tämän vuoden alussa käynnistyneessä Joustavan perusopetuksen -hankkeessa kehitetään perusopetuksen yläluokkien toimintatapoja ja opetusmenetelmiä niin, että ne vastaavat nykyistä paremmin nuorten yksilöllisiin tarpeisiin.

Suomessa ohjauksen järjestäminen perustuu lainsäädäntöön. Olemme voineet kehittää ohjausjärjestelmäämme pitkäjännitteisesti eri osapuolten välisessä yhteistyössä oleellisena osana koko koulutusjärjestelmää. Teimme joitakin vuosia sitten arvioinnin ohjausjärjestelmämme toimivuudesta ja saatujen tulosten perusteella olemme käynnistäneet kehittämistoimenpiteitä kaikilla koulutusasteilla.

Arviointitulosten perusteella ohjauspalveluiden saatavuudessa toisen asteen koulutuksessa on vielä parantamisen varaa. Samoin esimerkiksi aikuisopiskelijoiden mahdollisuudet saada yksilöllistä opinto-ohjausta kaipaavat vielä kehittämistoimia.

Perusopetuksessa ohjauksen tilanne on hyvä - siellä päätoimiset, tehtävään koulutetut oppilaanohjaajat vastaavat ohjauksesta. Perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa valtakunnallisesti vahvistettavat opetussuunnitelmien perusteet määrittelevät ohjauksen tavoitteet.

Täten ohjaus on integroitu osaksi oppilaitosten jokapäiväistä toimintaa. Olemme havainneet tämän toimivan hyvin oppilaitoksen arjessa. Myös monet ohjausta koskevat tutkimukset pitävät tällaista ratkaisua toimivana ja tehokkaana.

Viranomaisten välisessä yhteistyössä meillä on pitkät perinteet - valtakunnalliset ja alueelliset ohjauksen yhteistyöryhmät ovat toimineet jo noin 20 vuotta. Haasteena on kuitenkin avointen ohjauspalveluiden luominen nuorille kouluajan ulkopuolella sekä edelleen - hyvistä tuloksista huolimatta - eri hallinnonalojen välinen yhteistyö.

Olemme nähneet tärkeäksi kehittää opettajien ohjauksellista osaamista täydennyskoulutuksen avulla. Kaikki opettajat tarvitsevat myös opintojen ohjaukseen ja uraohjaukseen liittyviä taitoja - tehtävän laaja-alaisuus edellyttää, että opinto-ohjaajien työtä täydennetään myös opettajien toimesta. Tämä on erityisen merkittävää perusopetuksen päättövaiheessa sekä toisen asteen koulutuksessa.

Suurin haasteemme on kuitenkin opiskelijoiden seurannassa ja ohjauksessa perus- ja toisen asteen koulutuksen jälkeen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää perusopetuksen jälkeisen koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ohjaukseen. Hallituksemme tavoitteena on, että kaikki perusopetuksen päättäneet voivat jatkaa toisen asteen koulutuksesta.

Tilanne Suomessa on jo tällä hetkellä kansainvälisesti tarkasteltuna hyvä, sillä 95 % perusopetuksen päättäneistä jatkaa toisen asteen koulutuksessa. On selvää, että osuuden nostaminen tästä edellyttää räätälöityjä, opiskelijakohtaisia palveluita.

Suomessa on saatu erinomaisia kokemuksia koulutuksen yhteishaku-järjestelmästä, jonka kautta haetaan perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. Perusopetuksen opinto-ohjaajat ovat tässä avainasemassa ja nykyisin 98 % perusopetuksen päättäneistä hakee opiskelupaikkaa välittömästi perusopetuksen päättövaiheessa.

Koulutuksen yhteydessä toteutettavaa ohjaustoimintaa täydentää työvoimahallinnon erityisesti aikuisille suunnattu ohjaustoiminta. Olemme rakentaneet järjestelmän, jossa koulutus- ja työhallinnon välinen työnjako on toimiva. Myös nuoret saavat työvoimatoimistojen kautta esim. ammatinvalintaa ja urasuunnittelua tukevia ohjauspalveluita.

Korkeakoulutuksen ohjaukselliset haasteet ovat viime aikoina olleet ajankohtaisia. Meillä on käyty vilkasta keskustelua opintoaikojen pituudesta. Tästä syystä olemme kehittäneet ohjausta myös yliopistoissa ja korkeakouluissa.

Kaksiportainen tutkintorakenne otettiin käyttöön viime vuonna kaikilla muilla aloilla paitsi lääketieteessä. Yliopistolain mukaan yliopistoilla on velvollisuus järjestää opinnot niin, että opiskelijat pystyvät suorittamaan tutkinnon määräajassa. Tutkinnonuudistuksessa käsiteltiin myös edistymistä opinnoissa muuttamalla tutkintojen ja opintokokonaisuuksien laajuutta ja ottamalla käyttöön henkilökohtaiset opintosuunnitelmat vuodesta 2006.

Esimerkiksi Helsingin yliopisto on ottanut käyttöön akateemisen seuranta- ja tukijärjestelmän. Sen avulla edistymisen esteet tunnistetaan ja hoidetaan aikaisessa vaiheessa. Opintojen edistymistä seurataan arvioimalla opintosuoritusten karttumista tietyissä tarkastelukohdissa ja tuetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja valvonnan avulla. Seurantajärjestelmä on yhdistetty henkilökohtaisen opintosuunnitelman käytäntöihin ja toimintatapoihin kaikissa tiedekunnissa.

Myös ammattikorkeakouluissa jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka avulla seurataan opintojen edistymistä.

Hyvät kuulijat,

Globalisaatio, ikärakenteen kehitys ja työelämän kiihtyvä muutos asettavat suuria haasteita työikäisen aikuisväestön osaamiselle. Aikuiskoulutus on tärkeä osa koulutuspolitiikkaa, mutta myös työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa.

Osana elinikäisen oppimisen ajattelua on välttämätöntä turvata koko väestölle vahva yleissivistävä koulutus, ammatillinen tai korkeakoulutasoinen peruskoulutus sekä osaamisen jatkuvaan kehittämiseen pohjan antavat oppimisvalmiudet.

Työikäisen aikuisväestön osaamisen kehittäminen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden lisääminen ovat ajankohtaisia tavoitteita. Näiden tavoitteiden edistämisessä aikuisopiskelun neuvonnalla ja ohjauksella on tärkeä rooli. Tavoitteissa onnistuminen edellyttää määrätietoista yhteistyötä keskeisten ministeriöiden, työelämän järjestöjen, oppilaitosten ja korkeakoulujen sekä opetus- ja ohjausalan henkilöstön ja asiantuntijoiden kesken.

Suomi järjesti lokakuun alussa osana puheenjohtajuuskautensa ohjelmaa myös erityisen aikuiskoulutuskonferenssin "Adult Learning, Competence and Active Citizenship". Tilaisuuden päätavoitteena oli komission valmisteleman aikuiskoulutustiedonannon ja sen tulevan toimeenpanon edistäminen.

Aikuiskoulutustiedonannon pääviestit ovat ajankohtaisia. Kuten tiedonannossa todetaan aikuiskoulututukseen osallistumisastetta tulee nostaa ja tehdä siitä tasaisempaa eri väestöryhmien kesken. Sen laatua tulee nostaa investoimalla opetusmenetelmiin ja -aineistoon ja aikuiskouluttajien ammattitaitoon. Opiskelijakeskeisyys voidaan lisätä kehittämällä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

Horisontaalinen yhteistyö on tärkeätä. Sitä korostettiin myös aikuiskoulutus-konferenssissa komission puheenvuoroissa ja aikuiskoulutustiedonannon jatkotoimia koskevassa keskustelussa.

Suomessa olemme lähteneet tälle laajapohjaisen yhteistyön tielle: opetusministeriön ja työministeriön, työelämän järjestöjen sekä alan asiantuntijoiden yhteistyönä on laadittu toimenpideohjelma aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittämisestä.

Arvoisat konferenssin osallistujat,

Tällä konferenssilla on tärkeä merkitys Irlannin puheenjohtajakaudella hyväksytyn ohjauksen päätöslauselman seurannassa. Konferenssin aikana on tarkoitus keskustella päätöslauselman hengessä elinikäisen ohjauksen kehittämishaasteista sekä kansallisesti että Euroopan tasolla. Useimmat osallistujamaista ovat myös arvioineet oman ohjaustoimintansa nykytilaa. Näistä arvioista kootun raportin tulokset tulevat olemaan mielenkiintoista kuultavaa.

Tarkoituksena on, että konferenssi edistää entisestään ohjauksen alalla tapahtuvaa eurooppalaista yhteistyötä. Toivon, että näiden päivien aikana käydyt keskustelut ja tietojen vaihto edistävät uusien yhteistyön muotojen kehittymistä ja ennen kaikkea antavat osallistujille runsaasti uutta tietoa kotiin vietäväksi.

Toivon kaikille osallistujille mielenkiintoisia seminaaripäiviä ja kiitän jo etukäteen aktiivisesta osallistumisesta.

Kiitokset myös kaikille konferenssin järjestelyissä mukana olleille. Olette tehneet hienoa työtä!