Skip to content

Team Finland Knowledge -erityisasiantuntija Petri Koikkalainen: Työni on erilaisten mahdollisuuksien tunnistamista ja niihin reagoimista

Ministry of Education and Culture
Julkaisuajankohta 8.9.2021 12.45
Uutinen
Erityisasiantuntija Petri Koikkalainen.

Washington DC:ssä sijaitseva Suomen suurlähetystö saa joukkoonsa uudet kasvot, kun erityisasiantuntijaksi nimitetty Petri Koikkalainen tulee osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimaa Team Finland Knowledge -verkostoa.

Petri Koikkalainen aloittaa edustuston Team Finland -tiimissä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen erityisasiantuntijana lokakuun ensimmäisenä päivänä. Hän on Ilkka Turusen seuraaja. Erityisasiantuntijan tehtäviin kuuluvat Yhdysvaltojen korkeakoulu-, tiede- ja innovaatiopolitiikan seuranta ja analysointi, maiden välisen korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatioyhteistyön edistäminen sekä Suomen tunnettuuden lisääminen houkuttelevana opiskelu-, tutkimus- ja innovaatioympäristönä.

Koikkalaiselle Yhdysvallat ei ole harmaata aluetta. Hän on ollut aikanaan maassa korkeakouluharjoittelijana Suomen Yhdysvaltojen suurlähetystössä ja pääasiassa kirjoittanut väitöskirjaa mutta myös luennoinut Kalifornian Berkeleyn yliopistossa. Hän kuvailee tietä tehtävään luonnolliseksi siirtymäksi:

– Tämä on mahdollisuus yhdistää asioita, jotka ovat olleet osa elämän ja työuran polkua. Vaikka näitä ei välttämättä päämäärätietoisesti etsinyt, niin tässä tehtävässä ne yhdistyivät mielestäni hirmu hyvällä tavalla.

Suomella ja Yhdysvalloilla vuosikymmeniä rakennettu vankka yhteistyöperusta

Koikkalainen luonnehtii Pohjois-Amerikan mantereen olevan yhteistyön saralla yksi eniten mahdollisuuksia tarjoavista paikoista. Hän kertookin Suomella ja Yhdysvalloilla olevan takana vuosikymmeniä rakennettu vankka yhteistyötausta. Koikkalainen nimeää esimerkiksi pitkistä yhteistyöperinteistä Fulbright-yhteistyön. 

– Osa tällaista tutkimushallinnon ammattitaitoa on nähdä niitä mahdollisuuksia ja tarttua niihin. Kun puhutaan tutkimusyhteistyöstä, niin siellä voi olla sellaisia kaikkien tuntemia vaikeita kohteita, mutta sitten voi olla jotakin uutta ja helpommin saavutettavaa, josta tietoa ei ole levinnyt niin paljoa, sanoo Koikkalainen.

Koikkalainen sanoo toivovansa olevan roolissa, jossa voisi auttaa tai katalysoida tutkimusyhteisöjä tunnistamalla luonnollisia kumppaneita. Tällaisia voisi olla esimerkiksi yliopistojen tai tiedekuntien väliset yhteistyöt.

Ilmapiirin muutos presidentti Trumpin kauden jälkeen

– Uskon, että tämän voi sanoa suoraan – presidentti Trumpin kaudella Yhdysvaltojen maine kansainvälisenä toimijana kärsi. Maa irtautui useista kansainvälisistä sopimuksista ja kansainvälisen yhteistyön foorumeista, sanoo Koikkalainen.

Koikkalainen miettii, onko tutkimusta siitä, kärsikö suomalainen yhteistyö näiden tapahtumien kautta. Hän kertoo, että pohjakosketusta neljän vuoden aikana ei kuitenkaan koitunut tutkimusyhteistyön osalta, vaikka moni maa oli varmasti skeptinen yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa.

– Nyt on varmasti siinäkin suhteessa odotettavissa ilmapiirin muutos, että kiinnostavuus suomalaistenkin silmissä kasvaa. Tätä edesauttaisi kertoa juuri näistä yhteistyömahdollisuuksista mitä maa tarjoaa, kertoo Koikkalainen.

Hän tuntee olevansa toiveikas tulevan maiden välisen yhteistyön suhteen, huomioiden myös lähtökohdat, jotka eivät ole rakennettu nollatilanteesta. Hän lisää, että on olemassa monia aloja, joista ei edes tule ajatelleeksi, kuinka vankasta ja pitkäkestoisesta yhteistyöstä on kyse sen ollessa päivittäistä ja siten rutinoitunutta.

– Käsitykseni on, että suomalaiset liikkuvat monilla aloilla hyvin luontevasti omissa verkostoissa. Tämä näkyy vaikka tieteellisten julkaisujen kirjoittajalistoissa, joissa suomalaiset ottavat sujuvasti paikkansa kansainvälisessä tekijäjoukossa. Koen, että Suomi on valmiiksi osa globaalia kenttää ja Yhdysvaltojen suuntaan käytännön ruohonjuuriyhteydet ovat nytkin ihan hyvät, sanoo Koikkalainen.

Työtä näköalapaikalta ja yhdestä maailman johtavista maista

Koikkalainen kertoo, että henkilökohtaisesti häntä kiehtoo kaikista eniten päästä seuraamaan tieteen kehitystä viiden vuoden aikana näköalapaikalta, jonka hän kuvailee tulevan asemamaansa olevan. Hän kertoo, että tässä tiivistyy viran toinen puoli suomalaisen tieteen näkyvyyden ja verkostoitumisen edistämisen lisäksi:

– Minunhan tulee myös raportoida Suomeen, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu sekä luoda tilannekuvaa siitä, mitä tiede Yhdysvalloille ja sitä kautta maailmalla tarkoittaa sekä kertoa mikä on sen merkitys poliittisesti.

Hän kertoo tieteellä olevankin suuria poliittisia ja globaaleja rooleja. Koikkalaisen mukaan tieteeseen investoidut ohjelmat esimerkiksi juuri Yhdysvalloissa, EU:ssa ja Kiinassa ovat isompia kuin ikinä ennen. Tilannekuvan luominen tästä, miten Yhdysvallat ja maailma toimii ja miten Yhdysvaltojen ja maailman ja Euroopan tai Yhdysvaltojen ja Suomen välinen suhde toimii ja mitä kaikkea siinä liikkuu ovat Koikkalaisen mukaan viran antoisampia paloja. Moniulotteinen ymmärrys eri näkökulmista tukeekin työn tekemistä Suomenkin kannalta hedelmällisemmin. 

Virkaan kiteytyy halu monialaiseen kehitykseen ja erilaisiin mahdollisuuksiin

Koikkalainen tarkentaa, että vaikka sanoi tutkimusyhteistyön tilanteen olevan hyvä, hän näkee, että sitä voisi olla aina lisää. Hän toivoisikin voivansa ottaa käyttöön tunnistamattomat mahdollisuudet ja asioiden volyymin tulisikin laajentua. Hän toivoo myös edesauttavansa Suomen ratkaisuja ja tuoda kotimaiseen keskusteluun tilannekuvaa siitä, mitä Pohjois-Amerikassa tapahtuu. 

Lisäksi Koikkalainen tavoitteellistaa asioiden edistämisen yksittäisinä hankkeina ja tehdä konkreettista yhteistyötä tutustumalla eri mahdollisuuksiin ja auttamalla parhaimmalla mahdollisella tavalla.