Opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioesitys 8,9 miljardia euroa vuodelle 2026
Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus vuoden 2026 talousarvioesityksestä on 8,9 miljardia euroa, mikä on noin 4,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Talousarvioesityksellä jatketaan panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen, vaikka julkinen talous on edelleen tiukoilla.
Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö
Varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön esitetään opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan yhteensä n. 902 miljoonaa euroa.
Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen ehdotetaan hallitusohjelman toimenpiteiden vuoksi 50 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2026. Määrärahalisäys kohdistetaan perusopetuksen vahvistamiseen eli mm. oppimisen tuen uudistamisen toimenpiteisiin ja yksityisten opetuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen tason nostamiseen 100 prosenttiin. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan ratkaisemista jatketaan täydennyskoulutusmallin avulla. Tähän tarkoitukseen osoitetaan 6 miljoonaa euroa.
Vapaassa sivistystyössä maahanmuuttajanaisten kotoutumisen vahvistamiseen osoitetaan 5 miljoonaa euroa ja ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen tarjonnan vahvistamista jatketaan.
Toisen asteen koulutus
Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ehdotetaan yhteensä noin 1 413 miljoonaa euroa, missä on noin 43 miljoonaa euroa lisäystä vuoden 2025 varsinaiseen talousarvioon.
Talousarvioesityksen mukainen valtionosuusrahoitus ammatilliseen koulutukseen on 2 110 miljoonaa euroa ja lukiokoulutukseen 968 miljoonaa euroa. Luvut sisältävät valtionrahoituksen lisäksi kuntarahoitusosuuden, jonka osuus on ammatillisessa koulutuksessa 1 126 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksessa 607 miljoonaa euroa.
EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolelta opiskelijan oleskeluluvalla saapuville toisen asteen koulutuksen opiskelijoille on tarkoitus ottaa käyttöön lukuvuosimaksut 1.8.2026 alkaen. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden koulutusta ei rahoiteta jatkossa valtionosuusrahoituksella. Tämän takia koulutuksen järjestäjille myönnettävää rahoitusta vähennetään yhteensä 12 miljoonaa euroa vuonna 2026. Tästä ammatillisen koulutuksen rahoituksen osuus on 10 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksen rahoituksen 2 miljoonaa euroa.
Aiemmin päätetyn mukaisesti ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitus vähenee 5 miljoonaa euroa ja toisen asteen koulutuksen hankerahoitus 1 miljoonaa euroa korvaavina säästötoimina sen vuoksi, että toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien maksuttomuuden rajausta ei toteutettu.
Korkeakoulutus ja tiede
Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan ensi vuodelle runsaat 4 miljardia euroa, joka on 135 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa.
Hallitus on sitoutunut kansallisen tutkimus- ja kehittämismenojen nostotavoitteen ja voimassa olevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslain mukaisesti siihen, että valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus nousee 1,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä. Valtion T&K-rahoituksen suhteen BKT:hen arvioidaan olevan 1,07 % (noin 3,17 miljardia euroa) vuonna 2026. Lakia valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta päivitetään siten, että laissa huomioidaan valtiovarainministeriön uusin talousennuste. Voimassa olevan lain mukaan uusin talousennuste olisi huomioitu vasta vuoden 2028 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä. Arvioitua heikomman BKT-kehityksen huomioivan laskelman mukaan rahoituslain mukaiset vuosittaiset T&K-rahoituksen korotukset ovat n. 240 miljoonaa euroa vuodesta 2026 lähtien aiemman 280 miljoonan euron sijaan. Vähennys kohdistetaan vuonna 2026 jakamatta olevaan T&K-lisärahoitukseen.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen T&K-toimintaan suoraan kohdennettua valtionrahoitusta lisätään ensi vuonna 30 miljoonalla eurolla. Lisäksi myös muu aiemmin päätetty T&K-toiminnan lisärahoitus, kuten esimerkiksi tohtoripilotti, johon on varattu 86 miljoonaa euroa vuodelle 2026 (yhteensä 262 miljoonaa euroa vuosina 2024–2027) vahvistaa tutkimustoiminnan edellytyksiä korkeakouluissa. Lisäksi EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus vuonna 2026 tulee olemaan korkeakouluille ja CSC:lle yhteensä runsaat 34 miljoonaa euroa.
EuroHPC LUMI:n korvaamiseen uudella supertietokoneella ehdotetaan 75 miljoonan euron rahoitusta vuonna 2026 (Suomen rahoitusosuus yhteensä 250 miljoonaa euroa vuosina 2025–2028). Suurteholaskennan ekosysteemin käytön monipuolistamiseen ja kyvykkyyksien vahvistamiseen ehdotetaan 8 miljoonaa euroa vuodelle 2026.
Suomen Akatemialle ehdotetaan tutkimushankevaltuudeksi yhteensä 527,2 miljoonaa euroa, joka on 12 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa.
Merkittävien valtion tutkimus- ja kehittämispanostusten vaikuttavuuden ja tuottavuuden kasvun aikaansaamiseksi on välttämätöntä varmistaa osaajien saatavuus, riittävät koulutusmäärät ja Suomen houkuttelevuus ulkomaisten osaajien näkökulmasta. Hallitus on sitoutunut tekemään toimenpiteitä, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Talousarvioehdotukseen sisältyy yhteensä 3,8 miljoonan euron pysyvä lisäys korkeakoulujen aloituspaikkamäärän lisäämiseen vuodesta 2026 alkaen. Puoliväliriihen kasvutoimissa päätettiin lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja sekä toteuttaa ilman korkeakoulupaikkaa jääneille, toisen asteen koulutuksesta valmistuneille, maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen korkeakouluun. Näihin toimiin kohdennettavat määrärahat valmistellaan sisällytettäväksi vuoden 2026 täydentävään talousarvioehdotukseen.
Menosopeutukset vaikuttavat korkeakoulujen rahoituksen kokonaistasoon maltillisesti. Vuonna 2026 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteensä vajaan 3,3 miljardin euron suuruiseen valtionrahoitukseen kohdistuu määrärahalisäysten rinnalla 83,8 miljoonan euron, eli noin 2,7 prosentin suuruiset uudet säästöt. Korkeakoulujen perusrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi kustannustason nousua vastaavasti 82 miljoonalla eurolla.
Opiskelijat
Opintotukijärjestelmällä edistetään päätoimista opiskelua. Määrärahasta 906,3 miljoonaa euroa varataan opintoraha- ja asumislisämenoihin. Summassa on huomioitu muiden kuin lasta huoltavien opiskelijoiden siirto yleisestä asumistuesta asumislisän piiriin 1.8.2025. Lainamäärien kasvu on lisännyt opintolainojen valtiontakauksesta aiheutuvia menoja, joihin ehdotetaan yhteensä 250,3 miljoonaa euroa.
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen varataan 40 miljoonaa euroa ja ateriatuki nousee 1.1.2026 nykyisestä 2,55 eurosta 2,80 euroon.
Koulumatkatukimenoihin ehdotetaan 94,2 miljoonaa euron määräraha. Koulumatkatukioikeus on rajattu maksuttoman koulutuksen opiskelijoille 1.8.2025.
Taide ja kulttuuri
Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan noin 547,5 miljoonaa euroa, joka on 9,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa.
Vuonna 2026 Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki. Ohjelmaa toteutetaan 40 kunnan yhteistyöllä ja mukana on 40 yritysyhteiskumppania. Valtio osallistuu hankkeen rahoittamiseen yhteensä 20 miljoonalla eurolla, josta vuoden 2026 osuus on 9,5 miljoonaa euroa.
Kansallismuseon laajennusosan rakentaminen etenee suunnitelmien mukaisesti ja valmistuu kesäkuussa 2026. Kansallismuseon toiminnan laajentumiseen sekä ohjelmistojen ja näyttelyiden tuotantoon osoitetaan yhteensä 10,84 miljoonaa euroa vuonna 2026. Museo avataan yleisölle vuonna 2027.
Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamiin taiteen ja kulttuurin avustuksiin kohdistuu kaikkiaan 10,18 miljoonan euron säästö. Budjettiriihessä yritystukiin kohdennetun 7,8 miljoonan euron lisäksi näihin avustuksiin kohdistuu sekä kehysriihessä päätetty 1,6 miljoonan euron säästö kulttuuritilojen investointiavustuksiin että kertaluonteinen 0,78 miljoonan euron toimintamenosäästö.
Budjettiriihessä linjattiin 7,8 miljoonan euron yritystukileikkauksesta opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin taiteen ja kulttuurin edistämisen avustuksiin. Elokuva-alalle kohdistuva leikkaus on pienennetty 5,5 miljoonaan.
Liikuntatoimi
Liikuntatoimen määrärahatasoksi vuodelle 2026 ehdotetaan 157,8 miljoonaa euroa, joka on noin 3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Lisäykseen vaikuttaa pääosin valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden tarkistukset. Liikuntatoimen osuus valtiontalouden sopeutuksista vuonna 2026 on 2,92 miljoonaa euroa kohdentuen pääosin liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksiin.
Hallitus kohdentaa liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin (yleisurheilun EM-kilpailut ja hiihdon MM-kilpailut) 0,850 miljoonaa euroa vuonna 2026. Suurtapahtumien kokonaisrahoitus kasvaa 2 miljoonasta eurosta 2,85 miljoonaan euroon.
Liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseen on varattu hallituskaudeksi vuosittain 20 miljoonaa euroa. Määrärahalla toteutetaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollista Suomi liikkeelle -ohjelmaa. Liikuntaa ja huippu-urheilua edistetään hallitusohjelman mukaisesti.
Nuorisotyö
Nuorisotyön määrärahatasoksi vuodelle 2026 ehdotetaan 70,5 miljoonaa euroa, joka on vajaat miljoona euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Muutos johtuu pääosin vuoden 2025 kertaluonteisista menoista.
Nuorten hyvinvointia tuetaan hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus on laatinut laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ohjelmaan ei sisälly erillistä rahoitusta.
Nuorisotyön osuus valtiontalouden sopeutuksista vuonna 2026 on 0,260 miljoonaa euroa kohdentuen valtionavustuksiin.
Lasten ja nuorten harrastustoiminta (Harrastamisen Suomen malli)
Lasten ja nuorten harrastustoiminnan (Harrastamisen Suomen malli) edistämisen määrärahaan ehdotetaan vuoden 2026 talousarviossa pysyvää 5 miljoonan euron korotusta, jolloin määrärahatasoksi vakiintuisi 19,4 miljoonaa euroa.
Uskonnollisia yhdyskuntia koskevat asiat
Evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon) osoitettu määräraha ja ortodoksiselle kirkolle maksettava avustus vähenevät yhteensä 10 miljoonalla eurolla. Vähennyksen taustalla on kirkollisverotuottojen arvioitu kasvu, joka aiheutuu siitä, että hallitus päätti kevään 2024 kehysriihessä muun muassa poistaa kunnallisverotuksessa tehtävän ansiotulovähennyksen julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Leikkausten jälkeen evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin osoitetaan noin 96 miljoonaa euroa ja ortodoksisen kirkon valtionavustukseen noin 2,2 miljoonaa euroa.
Talousarvioesityksen yhteydessä annetut hallituksen esitykset
Hallituksen esitys kielitutkintoja koskevan lainsäädännön muuttamisesta
Hankkeessa uudistetaan yleisiä kielitutkintoja ja valtionhallinnon kielitutkintoja. Kielitutkintoja digitalisoimalla mahdollistetaan sujuvammat tutkintoprosessit ja vastataan kasvaviin suorittajamääriin.
Hallituksen esitys ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Esityksellä ehdotetaan muutoksia ammatillisen koulutuksen tilauskoulutukseen. Esityksessä ehdotetaan lukuvuosimaksuja kolmansien maiden kansalaisille toisen asteen koulutuksessa.
Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi perusopetuslakiin säännökset perusopetuksessa järjestettävän valmistavan opetuksen lisäopetuksesta. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin säännökset uuden toiminnan rahoituksesta ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin tekninen maininta uudesta rahoituksesta. Esityksessä ehdotetaan myös aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien enimmäismaksujen määrää korotettavaksi.
Hallituksen esitys laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan vähennettävän määräaikaisesti evankelis-luterilaisen kirkon hoitamiin yhteiskunnallisiin tehtäviin myönnettävän valtion rahoituksen ja ortodoksiselle kirkolle myönnettävän valtionavustuksen määriä vuonna 2026 ja 2027.
Lisätietoja
- kansliapäällikkö Heidi Backman, p. 0295 330 040
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (varhaiskasvatus, perusopetus ja vapaa sivistystyö), p. 0295 330 258
- ylijohtaja Petri Lempinen (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus), p. 0295 330 180
- ylijohtaja Sirkku Linna (korkeakoulutus ja tiede), p. 0295 330 515
- vs. ylijohtaja Jorma Waldén, (kulttuuri- ja taidepolitiikka, taiteen perusopetus, kirkkoja ja muita uskonnollisia yhteisöjä koskevat asiat), p. 0295 330 338
- ylijohtaja Kirsti Laine-Hendolin (nuoriso- ja liikuntapolitiikka, opintotuki), p. 0295 330 126
- talousjohtaja Pasi Rentola, p. 0295 330 211