Ammatillisen koulutuksen jatkuvaa oppimista ja työikäisten koulutustarjontaa valmisteleva työryhmä

Goals and results

Työryhmän tehtävänä on valmistella esitykset:
- Tutkintoa lyhyempien koulutusten tarjonnan lisäämisestä ammatillisten tutkintojen kehittämistyöryhmän (TUTKE 4) vuonna 2023 tekemien esitysten mukaisesti sekä tutkintorakenteen tarkoituksenmukaisuuden arviointi.
- Yksityisen rahoituksen kasvattamiseksi sekä julkisesti rahoitetun ja markkinoilla tapahtuvan koulutuksen rajan selventämiseksi.
- Muun ammatillisen koulutuksen sisältöjen huomioimisesta osana jatkuvan oppimisen tarjontaa
- Muista mahdollisista toimista jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämiseksi.

Työryhmä huomioi ruotsinkielisen koulutuksen erityispiirteet ja kehittämistarpeet.

Starting points

Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaan aikuisten tutkintokoulutusta suunnataan erityisesti koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-asemaa parantavaan koulutukseen. Hallitus lisää jatkuvan oppimisen tarjonnan markkinalähtöisyyttä ja poistaa esteitä yksityisen rahoituksen kasvattamiselta. Ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulujen rahoitusjärjestelmän on tuettava myös tutkintoja pienempien osaamiskokonaisuuksien suorittamista.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin vuodesta 2026 alkaen voimaan tulevat muutokset (HE 161/2024 vp) muuttavat ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Opiskelijavuosiin perustuvaa rahoitusta ei enää myönnetä tavoitteellisina opiskelijavuosina vaan toteutuneiden opiskelijavuosien perusteella. Samalla koulutuksen järjestämisluvissa luovutaan tavoitteellisten opiskelijavuosien minimimäärästä ja siirrytään sääntelemaan ei-oppivelvollisten opiskelijoiden rahoitettavien opiskelijavuosien enimmäismäärää.
Vuoden 2025 talousarviossa ammatilliseen koulutukseen rahoitukseen kohdistui 120 miljoonan euron vähennys, joka kohdistettiin ammatillisen tai korkeamman tutkinnon aiemmin suorittaneiden ammatillisen perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon tähtäävään koulutukseen. Hallituksen tavoitteena on vähentää päällekkäistä koulutusta ja suunnata koulutustarjontaa ensimmäistä tutkintoa suorittaville.
Jatkuvan oppimisen osalta ammatilliseen koulutukseen kohdistuu muutospaineita, koska siihen kohdennettavaa rahoitusta on vähennetty valtion talousarviossa.
Ammatillinen koulutus on merkittävä aikuiskouluttaja ja työikäisten jatkuvan oppimisen tarjoaja. Tämä näkyy niin opiskelijoissa, tutkintojärjestelmässä kuin koulutuksen järjestäjärakenteissa
Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista noin 2/3 aloittaa opintonsa aikuisena. Heidän joukossaan on ensimmäistä ammatillista tutkintoa suorittavia, alan vaihdon mahdollistavaa tutkintoa suorittavia ja työuralla tarvittavan osaamisen syventämistä tai laajentamista mahdollistavien opintojen suorittavia opiskelijoita. Iso osa aikuisista opiskelee työn ohessa tai oppisopimuskoulutuksella.
Ammatillisen koulutuksen 134 järjestäjää muodostavat hyvin heterogeenisen kokonaisuuden, jossa koulutuksen järjestäjät vaihtelevat koulutustehtävänsä laajuuden sekä kokonsa eli opiskelijamäärän osalta. Koulutuksen järjestäjät ovat myös hyvin erilaisia opiskelijoidensa pohjakoulutuksen osalta.