Elävän perinnön kansallinen luettelo täydentyy 22 kohteella
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 22 uutta kohdetta Museoviraston esityksen pohjalta. Täydennyksen jälkeen luettelossa on yhteensä 108 kohdetta.
Elävää kulttuuriperintöämme tunnistetaan ja tallennetaan osana Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimusta. Elävän perinnön kansalliseen luetteloon kootaan Suomessa harjoitettavia aineettoman kulttuuriperinnön muotoja, kuten käsityötaitoja, juhlia, esittäviä taiteita, luontoon liittyviä käytäntöjä ja ruokaperinteitä. Luettelo tekee näkyväksi elävää kulttuuriperintöä ja tukee sen säilymistä.
Vuoden 2026 täydennyksessä luetteloon on nimetty monipuolinen joukko uusia kohteita eri elämänalueilta. Mukana on esimerkiksi kesäteatteriperinne, karjalanpiirakan valmistaminen, retkiluistelu luonnonjäillä, perinnesaunottaminen, roolipelikulttuuri, karjalaiset kesäjuhlat sekä pistekirjoituksen käyttö ja opetus.
Luetteloa täydennetään hakemusten perusteella
Elävän perinnön kansallista luetteloa täydennetään noin kolmen vuoden välein. Luettelo pohjautuu Museoviraston esitykseen, jonka tukena on myös aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä. Ehdotuksia ovat arvioineet myös eri alojen toimijat.
Vuoden 2026 hakukierroksella jätettiin 30 hakemusta, joista Museovirasto esitti hyväksyttäväksi 22 kohdetta. Kohteiden tulee olla osa elävää perinnettä, niiden tulee vahvistaa kulttuuriperinnön tuntemusta ja perustua yhteisöjen aktiiviseen osallistumiseen.
Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta
Unescon yleissopimuksen tavoitteena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön suojelua, taata eri yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden aineettoman kulttuuriperinnön kunnioittaminen sekä lisätä tietoisuutta aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä. Sopimus painottaa perinteen välittämistä, kulttuurista moninaisuutta sekä ihmisten osallisuutta kulttuuriperintöön.
Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. Se voi käsittää niin laajalle levinneitä perinteitä kuin pienten ryhmien tapakulttuuriakin.
Suomessa aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto.
Elävän perinnön kansallinen luettelo
Elävän perinnön kansallinen luettelo kokoaa Suomessa harjoitettavaa aineetonta kulttuuriperintöä, kuten käsityötaitoja, juhlia, esittäviä taiteita ja luontoon liittyviä käytäntöjä. Luettelo on osa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Vuoden 2026 täydennyksessä luetteloon nimettiin 22 uutta kohdetta, ja kohteita on nyt yhteensä 108.
Esimerkkejä vuoden 2026 uusista kohteista:
- Retkiluistelu – noin 150 000 harrastajaa Suomessa
- Karjalaiset kesäjuhlat – vuosittain noin 10 000 osallistujaa
- Roolipelikulttuuri – kymmeniä tuhansia harrastajia
- Hirsirakennusten siirtäminen – perinteinen talkooperinne
- Karjalanpiirakkaperinne – laajasti levinnyt ruokaperinne
- Karjalainen sarafaanipukeutuminen – ortodoksikarjalainen asuperinne
- Hanamin juhliminen Suomessa – kirsikankukkien katseluun liittyvä yhteisöllinen juhla
- Intialaisen Durga pujan juhliminen – bengaliyhteisön tärkeä vuosittainen juhla
- Pistekirjoituksen käyttö ja opetus – näkövammaisten luku- ja kirjoitustaidon perusta
Elävän perinnön kansallinen luettelo
Lisätietoja:
kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila, OKM, p. 0295 33 0269
erikoisasiantuntija Leena Marsio, Museovirasto, p. 0295 33 6017
Muualla verkossa