Usein kysyttyä uudesta ammatillisen koulutuksen laista

Kevään 2018 yhteishausta alkaen on ollut käytössä uudet valintaperusteet, joiden perusteella pisteitä saa aiemmista opinnoista, koulumenestyksestä, painotettavista arvosanoista, työkokemuksesta, mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta sekä ensimmäisestä hakutoiveesta.

Valintaperusteasetusta sovelletaan hakijan hakeutuessa yhteishaussa suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Jatkuvassa haussa koulutuksen järjestäjä päättää hakuajoista ja -menettelyistä.

Lue tarkemmin asetuksesta ja perustelumuistiosta

Kaikki ammatilliset tutkinnot tuottavat myös jatkossa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Myös mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja säilyy, samoin oikeus osallistua ylioppilastutkintoon.

Ammatillisten tutkintojen tuottamaan jatko-opintokelpoisuuteen ei siis tehty ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä muutoksia, vaan jatko-opintokelpoisuus säilyy ennallaan ja siitä säädetään edelleen ammattikorkeakoulu- ja yliopistolainsäädännössä.

Korkeakoulut päättävät kuitenkin itse opiskelijavalintamenettelyistään ja opiskelijaksi ottamisesta lainsäädännön puitteissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkeakoulut ovat yhdessä käynnistäneet prosessin korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamiseksi. Lisätietoa löytyy ministeriön internetsivuilta 

• Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistetaan (tiedote 17.8.2017) 
• Tietoa opiskelijavalintojen uudistuksesta

Jatko-opintovalmiuksia vahvistetaan ammatillisen koulutuksen aikana monin eri tavoin. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy kaikille opiskelijoille pakollisia yhteisiä tutkinnon osia, joissa vahvistetaan mm. äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraiden kielten ja matematiikan osaamista. Lisäksi yhteisiä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia parantavia opintoja voisi sisällyttää ammatilliseen perustutkintoon valinnaisina tutkinnon osina. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijat voivat suorittaa yhteisiä tutkinnon osia erillisinä tutkinnon osina tarvittaessa. Myös ammatilliset tutkinnon osat ja erityisesti niihin sisältyvät elinikäisen oppimisen avaintaidot vahvistavat jatko-opintovalmiuksia.

Tutkintoja on jatkossa 164 aiemman 351 tutkinnon sijaan. Tutkinnot ovat nykyistä laaja-alaisempia. Opiskelijan mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin tutkinnon sisällä kasvavat huomattavasti nykyisestä. Vaikka yksittäisen ammatillisten tutkintojen määrä vähenee, työ- ja elinkeinoelämän tarvitsema osaaminen säilyy edelleen osana ammatillisia tutkintoja esim. osaamisaloina tai valinnaisten tutkinnon osien mahdollistamana suuntautumisena tutkinnon sisällä.

Laaja-alaisemmilla tutkinnoilla pystytään joustavammin vastaamaan työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin, eikä työelämän tarpeiden muuttuessa tarvitse aina luoda uutta tutkintoa, kuten nykyisin. 

Ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen sekä tutkintojen osien mitoituksen peruste on osaamispiste. Vuoden 2018 alusta alkaen kaikki ammatillista perustutkintoa suorittavat 180 osaamispisteen laajuisen tutkinnon, johon sisältyvät myös yhteiset tutkinnon osat ja aiempia vapaasti valittavia tutkinnon osia vastaavat valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat.

Tietyillä aloilla laajuudeksi on mahdollista säätää yli 180 osaamispistettä, jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää.

Ammattitutkintojen laajuus on 120, 150 tai 180 osaamispistettä ja erikoisammattitutkintojen 160, 180 tai 210 osaamispistettä.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on mahdollistaa erityinen tuki opiskelijoille sekä tutkintokoulutuksessa että valmentavissa koulutuksissa. Erityinen tuki on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa voidaan tarvittaessa mukauttaa arviointia tai poiketa ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista, jos se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee antaa opiskelijan tarvitsema erityinen tuki. Erityisen tuen järjestämisen edellyttämä rahoitus on otettu huomioon koulutuksen rahoituksen painokertoimissa.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuus jokaiselle perusopetuksen päättäneelle vammaiselle henkilölle ammatilliseen koulutukseen yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti joko valmentavassa koulutuksessa tai tutkintokoulutuksessa.

Mikäli hakijan tavoitteena on suorittaa ammatillinen tutkinto, hän voi tarvittaessa vahvistaa valmiuksiaan ammatilliseen tutkintokoulutukseen hakeutumiseksi ja ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA-koulutus).

Silloin, kun tavoitteena ei ole suorittaa tutkintoa tai tutkinnon osaa, vaan tarkoitus on valmentautua mahdollisemman itsenäiseen elämään ja työelämään, voi opiskelija hankkia ja vahvistaa näitä valmiuksia työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA-koulutus).

Vaativaan erityiseen tukeen ovat oikeutettuja ne opiskelijat, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia taikka vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea. 

Vaativaa erityistä tukea voivat järjestää vain ne ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla se on tehtävänä järjestämisluvassa. Vaativan erityisen tuen edellyttämä rahoitus on otettu huomioon koulutuksen rahoituksen painokertoimissa.

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta (431/2018) astui voimaan 11.6.2018. Asetuksessa säännellään erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea antavien kelpoisuudesta.

Asetusmuutos ei muuttanut tulkintaa erityisopettajien asemasta, ja kelpoisuusehdot vastaavat ennen asetusmuutosta voimassa ollutta erityisopettajan kelpoisuutta. Erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus ja vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyt erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot.

Sen estämättä, mitä 14 §:n 1 momentissa säädetään, yhteisten tutkinnon osien opetuksen yhteydessä annettavaa erityistä tukea tai vaativaa erityistä tukea on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja jolla on 1 momentissa säädetyt erityisopettajan opinnot.

Jos erityisen tuen tai vaativan erityisen tuen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, erityistä tukea tai vaativaa erityistä tukea voi sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, antaa myös muu tässä luvussa tarkoitettu opettaja osana muuta opetustaan. Erityiseen tukeen oikeutetut opiskelijat opiskelevat tavallisesti yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Opetuksesta ja erityisestä tuesta vastaavat tällöin opettajat sekä asetuksen 16 §:n kelpoisuusehdot täyttävät opettajat yhdessä.

Vaativaa erityistä tukea järjestävät vain ne koulutuksen järjestäjät, joiden tehtäväksi tämä on määrätty järjestämisluvassa. Tällöin koulutuksen järjestäjällä ei kyseiseen tehtävään liittyen ole muita kuin vaativaan erityiseen tukeen oikeutettuja opiskelijoita, jolloin opettajan tulee aina täyttää 16 §:n edellytykset.

Uudessa rahoitusmallissa rahaa tuovat mm. tutkinnot ja tutkinnon osat, mikä kannustaa koulutuksen järjestäjiä pitämään huolta jokaisesta opiskelijasta ja siitä, että heidän osaamisensa kehittyy suunnitellulla tavalla.

Jokaiselle nuorelle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma opintojen suorittamiseksi. Suunnitelmassa sovitaan juuri hänelle sopivimmasta tavasta opiskella ja saada tukea ja ohjausta opintojen aikana. Yksilölliset opintopolut motivoivat nuorta.

Keskeyttämistä on vähennetty onnistuneesti vuosina 2011-2016 ammatillisen koulutuksen läpäisyohjelmassa, ja työ jatkuu reformin myötä.

Perusrahoitus on puolet rahoituksesta, mikä luo ennakoitavan perustan tutkintojen ja koulutuksen järjestämiselle. Perusrahoitus luo edellytykset sille, että ammatillista koulutusta on jatkossakin tarjolla kaikilla aloilla ja kaikille opiskelijaryhmille. Tutkinnoista ja tutkinnon osista saatavan suoritusrahoituksen osuus on 35 prosenttia. Tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden työllistymisestä ja korkeakouluihin jatko-opiskelijaksi siirtymisestä sekä opiskelija- ja työelämäpalautteesta saatava rahoitusosuus on loput 15 prosenttia.   

Rahoitusuudistus toteutetaan vaiheittain. Varainhoitovuosina 2018 ja 2019 perusrahoituksen osuus on 95 prosenttia ja seuraavina kahtena vuonna 70 ja 60 prosenttia. Vaiheittainen siirtyminen antaa järjestäjille aikaa sopeuttaa nykyistä järjestelmää enemmän tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottavaan uuteen rahoitusjärjestelmään.

Ammatillisissa perustutkinnoissa on ollut käytössä uusi arviointiasteikko 1.8.2018 alkaen, kun uudet perustutkintojen tutkinnon perusteet otettiin käyttöön.

Ammatillisissa perustutkinnoissa arviointiasteikko muuttui kolmiportaisesta (1–3) viisiportaiseksi (1–5). Ammatillisten perustutkintojen ammatillisten tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden hyväksytty osaaminen arvioidaan käyttäen asteikkoa 1–5.

Osa-alueista koostuvat kolme yhteistä tutkinnon osaa (viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja yhteiskunta- ja työelämäosaaminen) arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty, samoin ammatillisen perustutkintojen valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin mahdollisesti sisältyvät ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osat.

Jos opiskelijan osaamisen arviointia on mukautettu, opiskelijan osaaminen arvioidaan lisäksi sanallisesti kuten aiemminkin.

Arviointiasteikko muutettiin viisiportaiseksi, jotta ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden arvosanat olisivat aiempaa erottelevampia ja opiskelijoiden näkökulmasta myös oikeudenmukaisempia. Erottelevampi arviointiasteikko mahdollistaa sen, että korkeakoulut voivat hyödyntää ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksia nykyistä paremmin opiskelijavalinnoissa. Lisäksi viisiportainen arviointiasteikko motivoi opiskelijoita tavoittelemaan parempaa osaamista ja korkeampia arvosanoja.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty, samoin ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa osaamisen arviointi tehdään sanallisesti kuvaamalla osaamista.

Viisiportainen arviointiasteikko otettiin käyttöön 1.8.2018, kun uudet ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteet ja viisiportaiselle asteikolle määritellyt arvioinnin kriteerit ovat käytettävissä. 1.8.2018 ja sen jälkeen aloittavien perustutkinto-opiskelijoiden osaaminen arvioidaan koulutuksen alusta saakka viisiportaisella asteikolla.

1.1.2018 – 31.7.2018 perustutkintokoulutuksen aloittavat opiskelijat aloittivat ammatillisen perustutkinnon suorittamisen vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon ei voi enää ottaa uusia opiskelijoita. Osaaminen osoitetaan ja arvioidaan uuden lainsäädännön mukaisesti, mutta 31.7.2018 saakka vielä asteikolla 1–3 vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti.

1.1.–31.7.2018 perustutkintokoulutuksen aloittanut opiskelija siirtyi suorittamaan tutkintonsa loppuun uusien 1.8.2018 voimaan tulevien tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Opiskelijan jo suorittamat tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet tunnustetaan osaksi uusien tutkinnon perusteiden mukaista tutkintoa uuden lainsäädännön mukaisesti. Opiskelijan ajalla 1.1.–31.7.2018 arviointiasteikolla 1–3 saamat arvosanat muutetaan vastaamaan arviointiasteikon 1–5 mukaisia arvosanoja. Arvosanojen muuntaminen tehdään arviointiaineiston perusteella seuraavasti: 1 => 1 tai 2, 2 => 3 tai 4, 3 => 5.

Ammatillista osaamista syventävän tai täydentävän koulutuksen arviointiasteikosta ei säädetä ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä. Arviointiasteikko on koulutuksen järjestäjän päätettävissä.

Jos opiskelija on katsottu eronneeksi, hänen opiskeluoikeutensa tiettyyn tutkintoon ja tietyllä koulutuksen järjestäjällä päättyy samalla. Jos henkilö tämän jälkeen hakee samalle tai toiselle koulutuksen järjestäjälle suorittamaan samaa tai toista tutkintoa ja hänet otetaan opiskelijaksi, hänet katsotaan uudeksi opiskelijaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että opiskelija aloittaa opintonsa uusimpien voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Opiskelijan jo suorittamat tutkinnon osat tunnustetaan osaksi uusien tutkinnon perusteiden mukaista tutkintoa uuden lainsäädännön mukaisesti. Uusimmat tutkinnon perusteet vastaavat parhaiten työelämän nopeastikin muuttuvia osaamistarpeita, joten on opiskelijan edun mukaista suorittaa tutkinto uusimpien perusteiden mukaisesti.

Jos opiskelija on aloittanut tutkinnon suorittamisen vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti, mutta haluaa perustellusta syystä vaihtaa koulutuksen järjestäjää, hän voi jatkaa tutkinnon loppuun vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjä ohjaa opiskelijan toiselle koulutuksen järjestäjälle. Jos opiskelija eroaa ja hakee itsenäisesti toiselle koulutuksen järjestäjälle, hänet katsotaan uudeksi opiskelijaksi.

Perusteltuja syitä ovat esim. vanhempien tai perheenjäsenten paikkakunnan vaihto, uusi työpaikka tai nykyisen koulutuksen järjestäjän rajallinen osaamisalojen tai valinnaisten tutkinnon osien tarjonta. Näissä tapauksissa tutkinnon suorittamisen voidaan katsoa jatkuvan suunnitelmallisesti ja keskeytyksettä.

Siirtymäsäännökset eivät ota kantaa siihen, jatkaako henkilö opintojaan tai tutkinnon suorittamista samalla vai eri koulutuksen järjestäjällä. Ne ottavat kantaa henkilön statukseen. Jos henkilö ei ole lain tarkoittama opiskelija siirtymävaiheessa, hän on takaisin koulutukseen hakeutuessaan ja opiskeluoikeuden saadessaan uusi opiskelija.

Uudet opiskelijat aloittavat opintonsa uusimpien voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti. Opiskelijan jo suorittamat tutkinnon osat tunnustetaan osaksi uusien tutkinnon perusteiden mukaista tutkintoa uuden lainsäädännön mukaisesti.