Osaaminen tuottavuuden lähteenä 27.5.2020
Verkossa järjestetyn tilaisuuden avasi Sitran yliasiamies Jyrki Katainen ja päätöspuheenvuoron piti opetusministeri Li Andersson.
Tilaisuuden aiheita olivat
- Oppiminen strategisena kyvykkyytenä. Taina Tukiainen, työelämäprofessori Aalto-yliopisto, Pauliina Heiskanen, HR-partneri Varma, Riikka Ristola, HR Country Lead Danske Bank
- Osaaminen ja työmarkkinoiden toiminta. Antti Kauhanen, tutkimusjohtaja, Etla
Aineistot ja tallenne tilaisuudesta Sitran verkkosivuilla.
Mitä tiedämme työssä oppimisesta? 26.5.2020
Verkossa järjestetyn tilaisuuden avasi työministeri Tuula Haatainen.
Tilaisuuden aiheita olivat
- Digitalisoituva työ ja kompetenssin kehittyminen. Matti Vartiainen, Senior Advisor, professori (emer.), Aalto-yliopisto
- Miten rakennetaan oppimista tukeavaa organisaatiokulttuuria, miten johdetaan osaamista? Tiina Takala, Osaamisen ja kehittymisen johtaja, Kone Oyj
- Miten saadaan oppiminen ja osaaminen näkyväksi? Elina Iloranta, lehtori, opintokoordinaattori, Haaga-Helia
- Itsensä työllistäjien ja monista lähteistä ansaintaa koostavien korkeakoulutettujen työssä oppiminen ja jatkuva kouluttautuminen. Anu Järvensivu, yliopettaja, Humak/yliopistotutkija, Tampereen yliopisto
Aineistot ja tallenne tilaisuudesta Sitran verkkosivuilla.
Tutkijatapaaminen 26.11.2019
Tilaisuuden avasi opetusministeri Li Andersson puheenvuorolla, joka käsitteli uudistuksen taustaa, tavoitteita ja tilannetta.
- Tutkijatapaamisen 26.11.2019 ohjelma ja tiedot tapahtumakalenterissa
- Yhteenveto tutkijatapaamisesta Sitran verkkosivuilla
- Uudistuksen taustaan liittyvä aineisto
youtube
youtube
Osaamisen merkitys ammattirakenteiden muuttuessa
Tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen, PT
Nopea tekninen kehitys muuttaa ammattirakenteita, työn organisointitapoja ja osaamisvaatimuksia. Vähän koulutusta vaativissa tehtävissä automaation riski on suurin. Suuremmalle osalle tapahtuu merkittäviä muutoksia työn sisällöissä. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö vaatii yksilöltä entistä suurempaa kykyä päivittää osaamistaan sekä notkeutta vaihtaa ammattia. Koulutustaustalla on merkitystä siihen, mihin tehtäviin supistuvista ammateista siirrytään.
- esitys: Osaamisen merkitys ammattirakenteiden muuttuessa
- taustateksti ja kirjallisuutta: Osaamisen merkitys ammattirakenteiden muuttuessa
Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja opiskelumotivaatio
Professori Jyri Manninen, UEF
Aikuiskoulutukseen osallistumisen ja osallistumattomuuden syyt tunnetaan hyvin. Haasteena on silti edelleen vaikeammin saavutettavat aikuiset. Heidän mukaan saamista voi edistää hyödyntämällä paremmin matalan kynnyksen koulutustarjontaa kuten vapaa sivistystyö. Omaehtoinen, harrastustavoitteinen opiskelu tuottaa myös työelämähyötyjä, joista jatkuvan oppimisenkin kannalta tärkein on koulutususkon vahvistuminen – opiskelumotivaatio ja luottamus omaan oppimiskykyyn.
- esitys aikuiskoulutukseen osallistuminen ja opiskelumotivaatio
- taustateksti ja kirjallisuutta: Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja opiskelumotivaatio
Voidaanko jatkuvaa oppimista edistää vahvistamalla oman osaamisen kehittämistaitoja?
Tutkimusprofessori Jukka vuori, TTL
Työllistymiskyvyn säilyttäminen on siirtynyt aiempaa enemmän työntekijän omalle vastuulle ja tässä osaamisen kehittämisellä on keskeinen merkitys. Osa työntekijöistä opiskelee itseohjautuvasti, mutta oman osaamisen kehittämiseen tulisi aktivoida myös vertaisoppimiseen perustuvalla ryhmävalmennuksella. Tällaisesta valmennuksesta hyötyvät eniten työkyvyn riskissä olevat työntekijät, jotka eivät usein itse hakeudu päivittämään osaamistaan.
- esitys: Voidaanko jatkuvaa oppimista edistää vahvistamalla oman osaamisen kehittämistaitoja?
- taustateksti ja kirjallisuutta: Voidaanko jatkuvaa oppimista edistää vahvistamalla oman osaamisen kehittämistaitoja?
Työyhteisö oppimisympäristönä
Yliopistonlehtori Anu Järvensivu, JyU
Ihminen oppii jatkuvasti koko työuran ajan, myös myöhäisuralla. Suurin osa ihmisen oppimisesta tapahtuu koulutuksen ulkopuolella. Oppiminen on paitsi kognitiivista myös sosiaalista toimintaa. Se linkittyy tiiviisti työn mielekkyyden, hyvinvoinnin, tuottavuuden ja innovatiivisuuden näkökulmiin. Jatkuvan oppimisen tukeminen muuttuvassa työssä edellyttää työyhteisön kehittämisosaamista sekä työ- ja osaamisuran hallintaan liittyvää osaamista.
youtube
Työ muuttuu, johtamisenkin täytyy muuttua?
Tutkimuspäällikkö Hertta Vuorenmaa, Aalto-yliopisto
Jotta työyhteisössä pysytään työn muutoksessa mukana, opitaan ja innovoidaan, tarvitaan johtamista ja esimiestyötä, joka luo oppimisen kulttuuria, ennakoi tuntemalla yhteisön hyvin ja analysoimalla muutosta. Työn muutos haastaa ennen kaikkea tapamme ajatella, mikä on työtä, mikä ei. Johtamisen tulisi keskittyä analysoimaan miten johtaa kestävästi jatkuvaa oppimista ja luoda työyhteisö joka tukee yksilön oppimista ja sopeutumista jatkuvassa muutoksessa.
- esitys: Työ muuttuu, johtamisenkin täytyy muuttua?
- taustateksti: Työ muuttuu, johtamisenkin täytyy muuttua?
Asiantuntijuuden kehittyminen ja työpaikka oppimisympäristönä
Tutkijatohtori Laura Pylväs, HY
Kun johtamisella luodaan oppimisen kulttuuria, joudutaan myös sen kysymyksen äärelle, millainen käsitys työyhteisöissä on osaamisesta ja oppimisesta. Eroja saattaa olla eri alojen välillä, ja myös yksilöiden motivaatio ja valmiudet oppia työyhteisössä ovat erilaisia. Osaamisen kehittämisen ohjauksella voidaan tukea yksilön ja työyhteisön oppimista.
- esitys :Asiantuntijuuden kehittyminen ja työpaikka oppimisympäristönä
- taustateksti ja kirjallisuutta: Asiantuntijuuden kehittyminen ja työpaikka oppimisympäristönä
Osaaminen ja organisaatioiden menestys työn murroksessa
Tutkimuspäällikkö Tero Kuusi, Etla
Vaikka teknologinen kehitys on nopeaa, tuottavuus ei perinteisten suoritemittareiden perusteella aina näyttäisi paranevan. Työn tuottavuuskehitykseen vaikuttaa automatisaation käyttöönotosta seuraava muutosten verkko, jossa työn vaativuus kasvaa ja kytkeytyy työntekijöiden ja työyhteisön muutosvalmiuteen. Oppimisen tahti ja kyvykkyys vaihtelevat eri työntekijöiden kesken, ja suotuisan oppimiskulttuurin syntymiselle on organisaation johdon mahdollistama tuki olennaista.
- esitys: Osaaminen ja organisaatioiden menestys työn murroksessa
- taustateksti ja kirjallisuutta: Osaaminen ja organisaatioiden menestys työn murroksessa
youtube
Miltä eriarvoisuus näyttää jatkuvan oppimisen kentällä?
Tutkijatohtori Tuuli Kurki, HY
Jatkuvan oppimisen yhtenä tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Eriarvoisuuden näkökulmasta haasteena on esim. aliedustettujen ryhmien osallistumattomuus jatkuvaan oppimiseen. Aliedustettujen ryhmien, kuten maahanmuuttajien, kouluttaminen kohdennetusti tietyille työvoimapula-aloille voi kuitenkin olla ongelmallista, jos lähtökohtana on ensisijaisesti työnantajien ja taloudelliset tarpeet.
- esitys: Miltä eriarvoisuus näyttää jatkuvan oppimisen kentällä?
- taustateksti: Miltä eriarvoisuus näyttää jatkuvan oppimisen kentällä?
Erikoisammattitutkinnon työuravaikutuksia teollisuustoimialoilla: tulot ja työttömyys
Tutkijatohtori Satu Ojala, Tuni
Ammattitaitoa syventävällä koulutuksella voidaan parantaa yksilöiden työuranäkymiä: erikoisammattitutkinto tuo yksilölle sekä tulojen että työuran kannalta paremman tuleman verrattuna tavallisen toisen asteen tutkinnon tehneisiin teollisuustoimialan työntekijöihin. Erikoisammattitutkintojen tarjonnan lisääminen yhteistyössä toimialojen, yritysten, työ- ja elinkeinopalveluiden sekä oppilaitosten kanssa voisi vahvistaa toisen asteen ammattitutkinnon suorittaneiden työllisyyttä ja ansiokehitystä.
- esitys: Erikoisammattitutkinnon työuravaikutuksia teollisuustoimialoilla: tulot ja työttömyys
- taustateksti: Erikoisammattitutkinnon työuravaikutuksia teollisuustoimialoilla: tulot ja työttömyys
Mitä tiedämme jatkuvan oppimisen rahoituksen vaikuttavuudesta?
Yhteinen puheenvuoro: ekonomisti Henna Busk, PTT, vanhempi tutkija Hannu Karhunen, PT, tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Etla, erikoistutkija Tuomo Suhonen, VATT
Osaamiseen investoimalla voidaan epäsuorasti vaikuttaa valtiontalouden tulo- ja menokehitykseen. Olennaista on myös verrata erilaisten osaamiseen tehtyjen investointien vaikuttavuutta ja rahoituksen kustannustehokkuutta. Tällä hetkellä tiedetään, että aikuiskoulutus kohdentuu huonosti heihin, joihin ammattirakenteen muutos osuu merkittävimmin. Toimivia politiikkatoimia osaamisen tueksi voidaan etsiä kokeiluilla.
- esitys: Mitä tiedämme jatkuvan oppimisen rahoituksen vaikuttavuudesta?
- taustateksti ja kirjallisuutta: Mitä tiedämme jatkuvan oppimisen rahoituksen vaikuttavuudesta?