Johdanto

TKI-tiekartta ja sen tavoitteet

Hallituksen keväällä 2020 hyväksymä kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartta muodostaa toimenpidekokonaisuuden TKI-toimintaympäristön kehittämiseksi. Tiekartta luo suuntaviivat kestävään kasvuun ja hyvinvointiin sekä T&K-toiminnan määrän ja kunnianhimon tason nostoon. Tavoitteena on nostaa T&K-menojen BKT-osuus 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

TKI-toiminnan määrän ja laadun nostamisen lisäksi tiekartan toimenpiteillä vahvistetaan osaamiskeskittymiä ja ekosysteemejä, lisätään T&K-toimijoiden yhteistyötä ja monipuolistetaan julkisen sektorin roolia innovaatiotoiminnan vauhdittajana ja hyödyntäjänä. Tiekartan toimenpiteillä nostetaan osaamistasoa, parannetaan suomalaisen TKI-ympäristön kansainvälistä vetovoimaa ja kannustetaan yrityksiä TKI-investointien lisäämiseen Suomessa.

TKI-tiekartan strategisia kehittämiskohteita ovat edelleen osaaminen, kumppanuudet ja julkisen sektorin innovatiivisuus. Näitä tukevia tiekartan toimenpiteitä on päivitetty ja jo tehtyjä toimenpiteitä on poistettu. Mukana on myös uusia toimenpiteitä. TKI-tiekartan seurannan mittarit ovat ennallaan.

Päivitetyn tiekartan toimenpiteet ovat tämän hallituskauden aikana toteutettavia tai käynnistettäviä toimia. Ne tukevat tiekartan vuoteen 2030 ulottuvia tavoitteita. Useat TKI-tiekarttaan sisältyvät toimenpiteet odottavat tulevien vuosien T&K-rahoituksen tason nostamista.

Julkisen T&K-rahoituksen lisäämistä on tarkastellut valtioneuvoston kanslian asettama parlamentaarinen TKI-työryhmä, jonka raportti julkaistaan vuoden 2021 loppuun mennessä. Työryhmä esittää keinoja, joilla sitoudutaan pitkäjänteiseen julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattamiseen. Lisäksi työryhmä on arvioinut pysyvää T&K-verokannustinta osana kokonaisratkaisua. Työryhmä on myös määritellyt TKI-järjestelmän kehittämisen keskeiset periaatteet. Ne ovat ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys, vipuvaikutus, kokonaisvaltaisuus, tieteen vapaus sekä tutkimuksen ja koulutuksen laatu, vaikuttavuus, kilpailullisuus, yhteistyö, kansainvälisyys, globaalien haasteiden tunnistaminen sekä teknologianeutraalius.

TKI-järjestelmät eri mantereilla ovat vastanneet joustavasti COVID-19-kriisiin. Tutkimushankkeita COVID-rokotteiden kehittämiseen on käynnistetty ennätysajassa. Syntyneet ratkaisut ovat perustuneet vuosikymmenten aikana tehtyyn tutkimus- ja kehitystyöhön. Kriisi on kiihdyttänyt myös digitaalisten välineiden käyttöä sekä vahvistanut koronaan liittyvillä aloilla kansainvälistä yhteistyötä ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia. Kriisi on nopeuttanut siirtymistä avoimempaan tieteeseen ja innovaatioihin.

Poikkeustila on vaikuttanut eri tavoin eri tutkimusaloihin. Pandemia on viivästyttänyt tutkimustyötä kokeellisen toiminnan vaikeutuessa. Pahiten kärsineille toimialoille on syntynyt aukkoja tuotanto- ja innovaatiokyvykkyyksiin.

Pandemia ja sen vaikutukset vauhdittavat tarvetta yhteiskunnallisesti kestävien ratkaisujen kehittämiselle. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaiset investoinnit tutkimus- ja kehittämistoimintaan tukevat erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation toimeenpanossa, vahvistavat tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöisyyttä ja lisäävät T&K-intensiivisyyttä kasvun vauhdittamiseksi pitkällä aikavälillä.

Tiekarttaa ja sen toimenpiteitä päivitetään määräajoin TKI-toimijoita kuullen. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministeriryhmä päätti syksyllä 2020, että TKI-tiekartta päivitetään vuoden 2021 aikana. Tämän TKI-tiekartan ensimmäisen päivityksen koordinoivat opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) sekä työja elinkeinoministeriö (TEM). Päivityksessä on otettu huomioon toimintaympäristön muutokset, TKI-toimijoiden ja muiden sidosryhmien palaute sekä selvityksiä ja työryhmien katsauksia TKI-järjestelmän kehittämiseksi.

Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) käsitteli TKI-tiekartan päivitystä 17.11.2021. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä (OSSI-minry) hyväksyi päivitetyn TKI-tiekartan 14.12.2021. Päivitetyn tiekartan toimenpiteitä seurataan säännöllisesti ja toimeenpanosta raportoidaan OSSI-minrylle.

TKI-järjestelmän tilannekuva

T&K-menojen kehitys

T&K-menot kertovat intensiteetistä, jolla maa rakentaa hyvinvointia tutkimustoiminnan ja korkean teknologian varaan. Maailmalla tutkimus- ja kehittämistoiminnan investoinnit ovat kasvussa. Yhdysvallat on edelleen eniten T&K-toimintaan investoiva maa. Kiina on voimakkaassa nousussa. Aasiassa laajemmin yritysten T&K-investoinnit ovat merkittäviä. Kansainvälisessä tarkastelussa Suomen T&K-menot ovat edelleen kansainvälisesti hyvällä tasolla. Päinvastoin kuin verrokkimaissa, Suomen T&K-menojen kehitys on ollut laskeva (ks. kuvio 1 alla). Suomen T&K-menojen BKT-osuus laski vuosina 2014-2018 toiseksi eniten maailmassa. (Shneegans ym. 2021). Suomi on jäänyt maailman kärjen tasosta.

Kuvio 1. Suomen T&K-menojen kehitys globaalissa vertailussa. Suomi investoi T&K-toimintaan kansainvälisesti katsoen edelleen verrattain paljon, mutta Suomen T&K-menojen BKT-osuuden kehitys oli viime vuosikymmenellä EU-maiden heikoimpia. Lähde: OECD Main Science and Technology Indicators.

Suomen T&K-menojen kehitys globaalissa vertailussa. Suomi investoi T&K-toimintaan kansainvälisesti katsoen edelleen verrattain paljon, mutta Suomen T&K-menojen BKT-osuuden kehitys oli viime vuosikymmenellä EU-maiden heikoimpia. Lähde: OECD Main Science and Technology Indicators.

Viime vuosina Suomen T&K-menojen BKT-osuus on ollut hienoisessa nousussa. Yritysten T&K-menot ovat kasvaneet vuodesta 2017 alkaen, mutta kasvu ei ole riittävää 4 %:n T&K-intensiteetin tavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä. (Ali-Yrkkö ym. 2021, Tilastokeskus 2021). Myös Suomen kansantuote on jäänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana jälkeen muiden Pohjoismaiden kehityksestä.  Merkittävä syy tähän on, että työn tuottavuus on vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kasvanut Suomessa vaimeasti.

Suomen T&K-menoista julkisen sektorin osuus on noin kolmasosa ja yksityisen sektorin osuus on noin kaksi kolmasosaa. Julkisen sektorin T&K-rahoituksesta 2/3 kohdistuu korkeakoulusektorille, viidesosa julkiselle sektorille (ml. yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta) ja noin 12 prosenttia yrityksille. Julkisen talouden suunnitelman 2022-2025 mukaan valtion T&K-rahoituksessa vuonna 2023 laskevat erityisesti Suomen Akatemian ja Business Finlandin myöntövaltuudet (ks. kuvio 2 alla). Lasku johtuu pääasiassa kertaluonteisten erien kuten elpymis- ja palautumistukivälinerahoituksen (RRF) ja muiden hallitusohjelman mukaisen määräaikaisten rahoitusten päättymisestä sekä rahapelitoiminnan tuottojen vähenemisestä.

TKI-toiminta on pitkäjänteistä ja sen tulokset syntyvät viiveellä. Investointien tuloksiin sisältyy huomattavia riskejä, joita voidaan pienentää julkisilla TKI-tuilla. Yritysten TKI-toiminnan kannustaminen edellyttää julkiselta rahoitukselta uskottavaa näkymää pitkäjänteisestä sitoutumisesta. Julkisen T&K-rahoituksen ennakoimattomuus on yksi Suomen TKI-järjestelmän heikkouksista. Valtion rahoituksen osuus yritysten T&K-menoista on Suomessa alle EU- ja OECD-maiden keskiarvojen (OECD 2021: Main Science and Technology Indicators).

Kuvio 2. Valtion T&K-rahoituksen arvioitu kehitys JTS 2022-2025 kaudella sekä 4% tavoitepolku1. Lähde: Tilastokeskus valtion rahoitus T&K-toimintaan, Tilastokeskus: T&K-rahoitus valtion talousarviossa, HE TAE 2022, JTS 2022-2025.

Valtion T&K-rahoituksen arvioitu kehitys JTS 2022-2025 kaudella sekä 4% tavoitepolku1. Lähde: Tilastokeskus valtion rahoitus T&K-toimintaan, Tilastokeskus: T&K-rahoitus valtion talousarviossa, HE TAE 2022, JTS 2022-2025.

Kiristynyt kansainvälinen kilpailu korostaa entisestään TKI-toiminnan laadun merkitystä sekä TKItoimintaympäristön kehittämisen tarvetta. 2000-luvun vaihteessa Suomi sijoittui säännönmukaisesti kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa kärkisijoille ja sen innovaatiojärjestelmää pidettiin hyvin edistyksellisenä.

Yhteistyön merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yhteistyö yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä on perinteisesti ollut Suomessa vahvaa. Eurostatin vertailussa Suomi oli yhteisjulkaisuissa 7. sijalla. Yritysten suora rahoitus yliopistoille on viimeisten 10 vuoden ajan ollut laskusuunnassa (Husso & Moilanen 2021). Toimintaympäristön muutokset ja systeemisten ongelmien ratkaiseminen edellyttävät laaja-alaista sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja monitieteisyyttä. Kansainvälisessä yhteistyössä toimivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut ja muut tutkimusorganisaatiot sekä TKI-toimintaan investoivat yritykset ovat avainasemassa yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Ne toimivat tiedon tuottajina, välittäjinä ja soveltajina sekä uusien teknologioiden kehittäjinä. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla on keskeinen rooli yhteiskunnan vakavien ongelmien ratkaisemisessa sekä kestävän kasvun ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Koulutus, osaaminen ja tutkimustoiminta

Osaava henkilöstö on menestyvän T&K- ja innovaatiotoiminnan ratkaiseva tekijä. Suomen koulutusjärjestelmä on kattava ja monin tavoin laadukas. Lähes kaikki suorittavat perusopetuksen ja oppimistulokset ovat kansainvälisesti vertaillen edelleen hyvällä tasolla. Korkea-asteen aloituspaikkoja on noin puolitoistakertainen määrä suhteessa vuosi-ikäryhmään, ja koulutuksen kysyntä on suurta. Järjestelmä ei kuitenkaan kaikilta osin toimi yhteiskunnan tai yksilöiden kannalta odotetulla tavalla ja tuota toivottuja tuloksia. Perusopetuksen oppimistulokset ovat heikentyneet eikä koulutuksellinen tasa-arvo ole edennyt. Suomen nuorista aikuisista (25–34-vuotiaat) huomattavasti harvempi suorittaa korkeakoulututkinnon kuin verrokkimaissa. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -linjauksessa asetettiin tavoitteeksi, että vähintään puolet nuorista ikäluokista suorittaa korkea-asteen tutkinnon vuosikymmenen loppuun mennessä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017; myös pääministeri Marinin hallitusohjelma). Tavoitteen toteuttaminen on keskeinen edellytys osaajien riittävyydelle T&K-toiminnassa ja tarkoittaa, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on merkittävä osa kokonaistavoitteessa onnistumista.

Osaavan työvoiman saatavuus on merkittävä kasvun este. Suomella on OECD-maista suurin pula korkeakoulutetuista työntekijöistä. Saavuttaakseen 75 prosentin työllisyysasteen Suomi tarvitsee yli 100 000 uutta työntekijää vuoteen 2025 mennessä (OECD 2021: Skills for Jobs Database). Suomeen sijoittuvien ulkomaalaisten opiskelijoiden ja TKI-ammattilaisten määrä ei tällä hetkellä vastaa tavoitteisiin. Tällä hetkellä noin puolet Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy Suomeen. Yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja alueelliset toimijat toimillaan integroivat kansainväliset osaajat suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään yhteistyössä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin työnantajien kanssa. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen jäämistä edistäviin tekijöihin on jatkossa tarpeen edelleen kiinnittää huomiota.

Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen TKI-rahoitus ja tutkijakunnan henkilöstöresurssit ovat säilyneet melko vakaina viime vuosina. Valtion tutkimuslaitosten tutkimustyövuodet ovat sen sijaan olleet jo pitkään laskussa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituslähteistä Business Finlandin rahoitus on jonkin verran laskenut ja Suomen Akatemian osuus vastaavasti noussut. Suomessa toimivien tutkijoiden julkaisutoiminta on laadultaan ja määrältään hyvää eurooppalaista tasoa. Viitatuimpien julkaisujen määrässä Suomi on maailman kärkeä jäljessä. Suomella on vain varsin pieni määrä aloja, joilla tutkimustoiminnan taso on aivan maailman kärjen tuntumassa. (Tieteen tila 2021). Suomen on tavoiteltava kohti maailman huippua, mikä edellyttää käytettävissä olevien voimavarojen vaikuttavaa käyttöä. Tarvitsemme vahvoja ja kansainvälisesti vetovoimaisia osaamisen keskittymiä.

On myös huomioitava, että monien tutkijoiden ura akateeminen muodostuu pirstaleiseksi, minkä syynä pidetään usein tutkimuksen rahoitusta. Esimerkiksi väitöskirjatutkimusten aikana 72 prosentilla oli ollut kaksi tai useampi rahoituslähde - työsuhde, apuraha tai vastaava (Kokkonen ym. 2018). Tutkimusrahoituksen pirstaleisuus ja ennakoimattomuus vaikuttavat olennaisesti tutkijanuran houkuttelevuuteen Suomessa - niin kotimaiselle nuorelle potentiaalille kuin kansainvälisille osaajille. Tämän näkökulman tärkeyttä korostaa se, että osaavan TKI-henkilökunnan saatavuus on keskeinen tekijä yritysten TKI-investoinneissa (ks. Ali-Yrkkö ym. 2021).

Yritysten T&K-toiminta

Suomessa T&K-toiminta on kapean yritysjoukon varassa ja suuryritykset toimivat elinkeinoelämän T&Ktoiminnan vetureina. Suuryrityksistä lähes puolet tekee T&K-toimintaa, pk-yrityksistä vain reilu 7%. Yli 500 henkilön yritykset muodostavat yritysten T&K-menoista yli puolet (52% v. 2020), mutta keskisuurilla yrityksillä (50-249 hlöä) kasvu on ollut suhteessa voimakkainta (48% v.2016-2020).

Kolme toimialaa vastaavat 60% yritysten T&K-menoista: elektroniikka, tietokoneet ja sähkölaitteet (30%); informaatio ja viestintä (18%); muut koneet ja laitteet (12%). Yritysten T&K-menot kääntyivät vajaan kymmenen vuoden laskun jälkeen nousuun ja kasvoivat vuosina 2016-2020 19% (käyvin hinnoin). Palvelualoilla kasvu on ollut suurempaa (36% vuosina 2016-2020) kuin teollisuudessa keskimäärin (9,1%).Vahvinta kasvu on ollut osaamisintensiivisillä palvelualoilla, kuten informaatio ja viestintä- (44%) sekä tutkimus ja kehittäminen (60%) -toimialoilla. Myös muualla teollisuudessa kuin sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa T&K-menot ovat kääntyneet kasvuun vuoden 2016 jälkeen (21,5%).

Business Finlandin yrityksille suunnatusta T&K-rahoituksesta vuonna 2020 kohdistui 55% palvelualoille ja 38% teollisuustoimialoille. Eniten Business Finlandin T&K-rahoitusta saavia toimialoja ovat informaatio ja viestintä (32%), elektroniikka, tietokoneet ja sähkölaitteet (11,5%), tutkimus ja kehittäminen (8,4%), muut koneet ja laitteet (7,5%) sekä arkkitehti- yms. palvelut (7,6%) (Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta).

Laaja-alaisempia pidemmän aikavälin haasteita ovat yritysrakenteen monipuolistaminen tieto- ja tutkimusintensiivisempään suuntaan, kasvuyritysten tunnistaminen sekä pk-sektorin TKI-kyvykkyyksien nostaminen.

Yritysten toiminta ja niiden arvoketjut ovat voimakkaasti kansainvälistyneet viime vuosikymmeninä. Yritysten kansainvälistyminen on ulottunut myös yritysten T&K-toimintaan. Vaikka suomalaislähtöisten yritysten T&K-menot kasvaisivat, niin kasvu ei välttämättä kohdistu Suomeen. T&K-toiminnan tärkeimmät sijaintitekijät ovat T&K-henkilöstön saatavuus sekä yrityksen muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. T&K:n sijoittuessa ulkomaille painavimmat tekijät olivat T&K-henkilöstön kustannukset ja saatavuus sekä T&K-tuet. Ruotsi, Baltia ja Saksa ovat kovimmat kilpailijamme T&K:n sijaintimaina. (Ali-Yrkkö ym. 2021)

Kokonaisuutena Suomen vahvuuksia ovat edelleen suhteellisen laadukas TKI-järjestelmä, TKI-toiminnan yleinen kustannustaso, vahva osaamispohja muutamilla osaamis- ja toimialoilla sekä vahva ja kehittyvä startup-kulttuuri.


1Valtion T&K-rahoitus vuosille 2023-25 on arvioitu JTS2022-25 lukujen pohjalta olettaen, että T&K-rahoituksen osuus valtion rahoituksesta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille sekä tutkimuslaitosten toimintamenoista säilyy samana kuin keskimäärin vuosina 2021-22. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla panostuksia siirretään lisäaloituspaikkojen vuoksi koulutuspuolelle, joten T&K-toiminnan osuus voi toteutua arvioitua pienempänä. Tieteen voittovarojen leikkausten peruminen ei sisälly arvioihin (Suomen Akatemian valtuudet, yliopistojen rahoitus). Vuosien 2021-2023 luvut sisältävät Suomen Akatemian ja Business Finlandin RRF-myöntövaltuuksia yhteensä noin 360M.

Vuoden 2020 luvut eivät sisällä Business Finlandin kautta myönnettyjä ns. korona-avustuksia (980M). Vuoden 2021 luvut sisältävät 200M vuodelta 2020 siirtyneitä Business Finlandin laina-valtuuksia, joista suurin osa ns. häiriölainavaltuuksia.