I Osaaminen
Tavoiteltu TKI-toiminnan määrän ja kunnianhimon tason kasvu edellyttävät merkittävää kansallista osaamis- ja koulutustason nousua. T&K-rahoituksen lisäys edellyttää samalla merkittävästi enemmän korkeakoulutettuja asiantuntijoita ja muita TKI-toiminnan ammattilaisia. Tämä haastaa nykyisen koulutus- ja TKI-järjestelmän.
Suomesta on tehtävä entistä vetovoimaisempi TKI-toimintaympäristö kansainvälisessä kilpailussa kotimaisille ja ulkomaisille tutkijoille ja muille asiantuntijoille. On rakennettava laadukkaita tutkimusympäristöjä, parannettava tutkijauran houkuttelevuutta sekä laajennettava ulkomaisten osaajien rekrytointia ja tuettava sitä palveluin.
Tutkimuksen ja tieteen korkea taso on edellytys kansainvälisen tutkimusrahoituksen saamiselle. Myös ulkomailla luotua tietoa ja teknologiaa on hyödynnettävä nykyistä intensiivisemmin. Tutkijoiden liikkuvuutta yritysten, hallinnon ja tutkimusorganisaatioiden välillä tulee vahvistaa.
Työelämän tarpeet otetaan huomioon osaamisen kehittämishankkeissa. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi tarvitaan monimuotoiset jatkuvan oppimisen mahdollisuudet koko työelämän kaaren ajaksi. Kansalaistiede, tiedekasvatus sekä panostukset LUMA-osaamiseen (luonnontieteet ja matematiikka sekä tekniikka ja teknologiat) syventävät ja lisäävät TKI-ympäristön käytössä olevia inhimillisiä resursseja.
Laaja-alainen osaamistason nosto
1. Vuonna 2030 vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tavoitteen saavuttamiseksi aloittajien määrää korkeakoulutuksessa lisätään vuoteen 2030 saakka. OKM sopii korkeakoulujen kanssa tarvittavista toimenpiteistä.
2. Korkeakoulut lisäävät laajapohjaisella yhteistyöllä ulkomaalaisten opiskelijoiden ja henkilöstön rekrytointia suomalaisiin korkeakouluihin. Tavoitteena on, että osaajatarpeisiin vastaamiseksi uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kasvaa asteittain nykyisestä kolminkertaiseksi (15 000) vuoteen 2030 mennessä.
3. Korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja alueelliset toimijat integroivat kansainväliset osaajat korkeakouluihin, suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään yhteistyössä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin työnantajien kanssa. Tavoitteena on, että kandidaatti- ja maisterivaiheen tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 % työllistyy suomalaisille työmarkkinoille vuoteen 2030 mennessä.
4. OKM toteuttaa koulutusvastuujärjestelmää uudistavan prosessin. Tavoitteena on antaa korkeakouluille nykyistä paremmat mahdollisuudet vastata yhteiskunnan ja työelämän osaamistarpeisiin. Prosessissa määritellään koulutusvastuiden myöntämisen laatukriteerit, joissa huomioidaan koulutuksen ja tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan yhteys.
5. OKM ja TEM sekä korkeakoulut ja muut oppilaitokset varmistavat, että parlamentaarisessa jatkuvan oppimisen uudistuksessa huomioidaan alojen TKI-osaamistarpeet ml. korkean tuottavuuden alat. Koulutusta suunnataan ennakointitietoa hyödyntäen monialaisesti elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin.
6. OKM ja Suomen Akatemia jatkavat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiloitumisen tukemista niiden vahvoilla osaamisalueilla.
7. OKM valmistelee ja toimeenpanee 2022 valmistuvan Suomen Akatemian kansainvälisen arvioinnin jatkotoimet yhdessä Suomen Akatemian kanssa.
Tutkijanurat, kansainväliset osaajat ja liikkuvuus
8. OKM:n tutkijanuratyöryhmän vuonna 2021 julkaistun raportin toimenpiteillä edistetään tohtoreiden osaamisen hyödyntämistä nykyistä laajemmin yhteiskunnassa. Toimenpiteillä monipuolistetaan tohtoreiden urapolkuja sekä edistetään liikkuvuutta ja sijoittumista yhteiskunnan eri sektoreille. Tavoitteena on myös nostaa yritysten henkilöstön koulutustasoa. Toimenpiteiden toteutumisesta tehdään selvitys vuonna 2024.
9. OKM selvittää tutkijankoulutuksen nykyiset järjestelyt. Samalla selvitetään, vastaako nykyinen tutkintojärjestelmän sääntely käytännön tarvetta myös tutkijankoulutuksessa.
10. Suomen Akatemia selvittää 2021-2022 nuorten tutkijoiden rahoitusmuotojen uudistamista tutkimustyön ja uran tukemiseksi.
11. Sujuvoitetaan ulkomaisten opiskelijoiden ja asiantuntijoiden saapumista Suomeen.
i. Business Finland ja Opetushallitus tukevat Work in Finland- ja Study and Work in Finland-palveluilla kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia sekä kansainvälisten osaajien palkkaamista korkeakouluihin, tutkimuslaitoksiin ja yrityksiin.
ii. Sisäministeriön johdolla toteutetaan esiselvitys ulkomaalaislainsäädännön (ja lupamenettelyjen) kokonaisuudistuksesta. Mahdollinen kokonaisuudistus toteutetaan seuraavalla hallituskaudella. Ministeriöiden yhteistyössä digitalisoidaan lupakäytännöt ja asiakaspolku (ml. Virtual Finland) työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi.
iii. Yritys- ja työllisyyspalvelut tukevat kansainvälisten osaajien rekrytoimista suomalaisiin innovaatio- ja kasvuekosysteemeihin.
Osaamisen laajapohjainen hyödyntäminen TKI-toiminnassa
12. OKM, Suomen Akatemia ja korkeakoulut hyödyntävät soveltuvin osin toiminnassaan kesällä 2022 valmistuvan opetus- ja tutkimushenkilöstön tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistämiseen liittyvän selvityksen sisältöjä ja suosituksia.
13. OKM tukee tiedekasvatuksen toimijoita ja tiedeosaamisen edistäjiä muun muassa tiedekeskuksissa ja opettajankoulutuksessa. Tavoitteena on syventää ja laajentaa kansalaisten ongelmanratkaisukykyä ja tieteen kehityksen ymmärtämistä päämääränä sivistyksen ja Suomen osaamisperustaisen kasvun edistäminen.
14. Kansallisen matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian (LUMA) strategian vision mukaan sekä yksilö että yhteiskunta hyötyvät LUMA-taitojen ja -osaamisen kasvamisesta hyvinvoinnin lisääntymisenä ja kestävänä kehityksenä. Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla laajapohjaisessa sidosryhmäyhteistyössä laaditaan strategian toimenpidesuunnitelma vuonna 2022.
15. OKM teettää arvioinnin vuonna 2021 toteutetun tutkitun tiedon teemavuoden toimintamallista ja tavoitteiden toteutumisesta vuoden 2022 aikana.