Erityisavustus: strategiarahoitus opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen kehittämiseen

Valtionavustusta voidaan myöntää laajaan verkostohankkeeseen koulutuksen järjestäjälle, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 531/2017 3 luvun mukainen ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa. Valtionavustus on tarkoitettu ensisijaisesti yhteen laajaan verkostohankkeeseen ammatillisen koulutuksen järjestäjälle.

Tavoitteena on luoda laajassa ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostossa opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen koulutuskokonaisuus kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Avustus myönnetään pääasiallisesti yhdelle laajalle verkostohankkeelle, joka suunnittelee ja toteuttaa koulutuskokonaisuuden. Koulutuskokonaisuuden sisältöjen ja tavoitteiden tulee palvella opiskelijan yksilöllisiä tarpeita ja hyödyntää jo luotuja hyviä käytäntöjä opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen toteuttamisessa (esim. matemaattiset perustaidot, kielitietoiset menetelmät, S2/R2, yhteisten tutkinnon osien toteutus).  

Hankkeella tuetaan koulutuspoliittisessa selonteossa asetettua jatkuvan oppimisen tavoitetta, jotta mahdollisimman monella olisi valmiuksia opiskella ja suorittaa tutkinto toisella asteella. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa 100 prosenttia avustettavan hankkeen hyväksyttävistä menoista.
 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

• Avustusta voidaan myöntää yhdelle koulutuksen järjestäjälle, joka hakemuksessaan kuvaa valtakunnalliseen verkostohankkeeseen osallistuvat koulutuksen järjestäjät. 

• Hakijalla tulee olla osaamista ja kokemusta opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen kehittämisestä.

• Hakijalla tulee olla kyvykkyys osallistaa laajasti eri vaiheessa kehitystyötä olevia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. 

• Hakemuksessa tulee huomioida toteutuksen ja sisällöllisen yhteistyön kehittäminen toiseen asteen koulutuksen osalta lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä.

• Hakemuksessa tulee kuvata konkreettinen, yhtenäinen ja systemaattinen opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen sisällön, toteutuksen ja yhteistyön kehittämiskokonaisuus. 

• Kehittämiskokonaisuuden tulee kattaa oleelliset sisällöt ja näkökulmat osaamisen ja toteutuksen kehittämiseen koulutuksen järjestämisessä sekä toteutuksen aikataulu ja toteutustavat. Kehittämiskokonaisuutta suunniteltaessa pitää hyödyntää Opetushallituksen kehittämishankkeita mm. Opiskelijoiden perustaitojen ja jatko-opintovalmiuksien vahvistaminen.

 

• Hankkeen tuloksena kehitetään ja toteutetaan koulutuskokonaisuus, joka tukee koulutuksen järjestäjien kykyä tukea perustaidoiltaan puutteellisia opiskelijoita suorittamaan tutkinto tai tutkinnon osa, sekä työllistymään opintojen jälkeen.

• Hankkeen tuottaman koulutuskokonaisuuden tulee palvella pääsääntöisesti kaikkia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, niin opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen osalta kehittämistä aloittavia tahoja kuin pidemmälle kehitystyötä tehneitä. 

• Hankkeen tulee tehdä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa.

• Hanke huolehtii lopputulosten levittämisestä ja tarvittavien koulutustilaisuuksien järjestämisestä koulutuksen järjestäjille ja sidosryhmille. 

• Hakemusten vertailussa huomioidaan hankesuunnitelman konkreettisuus, toteuttamiskelpoisuus, kokonaistaloudellisuus ja osaaminen sekä kokemus suhteessa esitettyyn toimintaan. 

• Hankkeen hakemuksen tulee sisältää viestintäsuunnitelma ml. väli- ja päätöstilaisuudet ja suunnitelma hankkeessa syntyvien tulosten levittämisestä ja vakiinnuttamisesta ammatillisen koulutuksen järjestäjille.

• Hankkeen pitää tehdä laadullista ja määrällistä arviointia ja raportoida hankkeen etenemisestä opetus- ja kulttuuriministeriölle jo hankkeen aikana. 

Kehittämishankkeen tuloksia arvioidaan mm. näiden kautta:

• Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen käytännöistä toteutetaan kehittämishankkeen alussa kysely jonka tuloksia verrataan kehittämishankkeen loppupuolella vuonna 2023 tehtävään kyselyyn. Kehittämishankkeen toteuttaja suunnittelee kyselyn yhteistyössä ohjausryhmän kanssa hyödyntäen aiemmin toteutettuja kyselyitä tai selvityksiä.

• eHOKSin tietosisältö (mukaan lukien opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja koskevat tiedot)

• Ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaan vakiintuneiden toimintamallien määrä ja laatu

• Hankkeen pitää tehdä laadullista ja määrällistä arviointia ja raportoida hankkeen etenemisestä opetus- ja kulttuuriministeriölle jo hankkeen aikana. (esim. koulutuksen palautekysely)

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://okm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7 

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.

• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.

• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.

• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.